Kun aikuinen hakeutuu toimintaterapiaan, on taustalla yleensä toimintakyvyn haaste. Ongelmat toimintakyvyssä haittaavat arjessa suoriutumista ja toimintaterapeutin kanssa ratkotaan näitä arjen ongelmia yhdessä pienin askelin, jotta ihminen pääsisi kokonaisvaltaisemmin kiinni omaan itsenäiseen elämäänsä.
Hyvin usein toimintaterapian aikuisasiakkaan ongelmien taustalta löytyy jokin psyykkinen haaste: mielenterveyden häiriö tai neuropsykiatrinen häiriö, mutta joskus myös fyysinen sairaus, kuten aivoverenkierron häiriö tai muu tapahtuma, joka muuttaa toimintakykyä.
Käytännön tasolla ihmisen oma toimintakyky ja jaksaminen ovat heikentyneet jonkin haasteen tai sairauden vuoksi, ja toimintaterapeutin kanssa lähdetään avaamaan arjen haasteita, jotka näkyvät esimerkiksi näin:
- Asiakas kokee pelkoa, jännitystä tai voimakasta ahdistusta liittyen sosiaalisiin tilanteisiin.
- Vieraiden ihmisten kohtaaminen ja asiointi esimerkiksi kaupassa aiheuttavat voimakkaita tunteita.
- Ahdistus tai pelko voi näkyä paniikkihäiriöinä,kipuna,liikkumisen vaikeutena, uupumuksena tai haluttomuutena poistua kotoa.
- Julkiset kulkuvälineet voivat jännittää.
- Oma sairaus tai toimintakyvyn haaste voi näkyä myös itsestä huolehtimisessa: Asiakkaalla voi olla haasteita syömisessä, lääkkeiden muistamisessa, nukkumisessa, vuorokausirytmissä tai peseytymisessä.
- Asiakkaan moninaiset ongelmat heijastavat toimintakykyyn ja jaksamiseen. Toimintaterapiassa lähdetään vahvistamaan aikuisasiakkaan toimintakykyä yhdessä keskustellen ja pienin teoin. Voimatassun toimintaterapeutteihin voit tutustua täältä.
Toimintaterapia tukee arkea pala kerrallaan
Kun aikuinen aloittaa toimintaterapian, on taustalla yleensä muutos tai uusi alku. Ihminen on kenties aloittamassa jotain uutta vaihetta elämässään, mutta jo aiemmin ilmenneiden toimintakyvyn haasteiden vuoksi hän tarvitsee tukea uuden arjen sovittamisessa omaan elämänrytmiin. Usein vaihe voi tarkoittaa opintojen aloittamista ja samalla kenties uudelle paikkakunnalle muuttamista. Joskus aikuisasiakas pyrkii takaisin työelämään, jolloin toimintakykyä voidaan vahvistaa toimintaterapiassa ennen siirtymää ja sen aikana. Toimintaterapiapäätöksen takana voi olla myös sairastuminen, tapaturma, kriisi tai muuttunut perhetilanne. Jokin on siis aiheuttanut yksilön arjessa sellaisia vaikeuksia, että sujuva toimiminen päivittäisessä elämässä ei itsenäisesti toteudu.
Yhdessä toimintaterapeutin kanssa tehdään työtä asiakkaan arjessa, jotta päästäisiin tavoitteisiin. Tavoitteen taustalta löytyy myös suurempi kokonaiskuva: Kyseessä on monesti aikuisasiakkaan tulevaisuus ja haaveet, joita kohti ollaan matkalla, joten sitoutuminen terapiaan on yleensä aikuisasiakkaiden kohdalla hyvin korkeaa.
Aikuisasiakkaan toimintaterapiassa avainsana on monesti tasapaino: Etsitään keinoja toteuttaa tasapainoista arkea, jossa ihminen pystyy toimimaan itsenäisemmin ja hahmottaa paremmin toimivaa kokonaiskuvaa, sekä tekee päätöksiä, jotka tukevat omaa hyvinvointia. Aikuisten haasteena on monesti vuorokausirytmiin pääseminen, sopiva levon ja nukkumisen määrä, itsestä ja arjen juoksevista asioista huolehtiminen sekä sosiaaliset suhteet. Tiivistäen koko arkisen elämän kuva ja elämänhallinta jokaisen asiakkaan kohdalla yksilöllisesti.
Päivittäisiä toimintoja voidaan tukea eri tavoin. Fyysisen sairauden tukeminen on erilaista kuin psyykkisen. Vaikkapa aivoverenkierron häiriöstä kuntoutuva ihminen tarvitsee erittäin konkreettista kehon toimintaan suunnattua harjoittelua liikkumiseen ja puhumiseen, jotta toimintakyky vahvistuisi. Mielenterveyden haasteiden aiheuttamissa toimintakyvyn muutoksissa taas lähdetään vahvistamaan toimintakykyä monista eri suunnista sen hetken tilannetta peilaten. Käytännössä tämä voi tarkoittaa keskustelua, kartoitusta, päivästruktuurin rakentamista kuvin, luovia hetkiä, psykofyysisiä kehon ja mielen yhteyttä tukevia harjoitteita tai hyvin usein arjen konkreettisten toimintojen harjoittelua, kuten ulkona liikkumista. Jos etsit työvälineitä keskusteluun, psykofyysiseen toimintaan tai vuorovaikutukseen aikuisten kanssa, tutustu Voimatassun verkkokaupan valikoimaan.
Toimintakyvyn haasteet näkyvät monin eri tavoin
Toimintaterapiassa tuetaan aikuisasiakkaita hyvin erilaisin taustoin ja ongelmin. Toimintakyvyn haasteet näkyvät esimerkiksi jaksamisessa: Ihminen kokee uupumusta tai väsyy hyvin nopeasti tehdessään arjen toimintoja. Hän voi kokea olevansa kuormittunut tai kuormittuva ja stressinsietokyky on hyvin alhainen. Ulospäin näyttää silloin siltä, että pienikin asia saa ihmisen stressaantumaan ja hätääntymään, koska taustalla olevat suuret haasteet ovat alentaneet toimintakykyä niin merkittävästi.
Ahdistuneisuus on yleinen haaste, jota pyritään purkamaan toimintaterapeutin kanssa. Ahdistus ilmenee haluttomuutena kokea uusia asioita, poistua kotoa, nähdä ihmisiä tai vahvoina fyysisinä oireina: paniikkihäiriönä, hikoiluna, sykkeen nousuna tai kipuna ja liikkumisen vaikeutena. Ahdistuneisuuteen liittyy usein myös keskittymiskyvyn haasteita, jatkuvaa murehtimista sekä uniongelmia. Erilaiset psyykkiset ja fyysiset ahdistuksen oireet ajavat ihmisen oravanpyörään, jossa arki kutistuu, kun toimintakyky kapenee ja ihminen jumittuu ongelmiinsa. Toimintaterapiassa arkea tutkitaan yhdessä kokonaisuutena ja lähdetään vahvistamaan sen eri osa-alueita.
Psyykkisiin toimintakyvyn ongelmiin lukeutuvat myös aloittamisen vaikeudet: Aikuisasiakkaalla voi olla toiminnanohjauksen haasteita, jolloin asiaan tarttuminen, toiminnan eteenpäin vieminen ja siihen keskittyminen on hyvin vaikeaa. Taustalla on monesti neurokirjon epätyypillisyyttä tai pitkään jatkunutta muuta kuormitusta. Käytännössä ongelmat heijastuvat asioiden hoitamiseen, kuten laskujen maksamiseen, joten toiminnanohjauksen haasteet tuottavat aikuiselle suurempia ongelmia kokonaiskuvassa. Toimintaterapeutin kanssa arkea ja sen toimintoja voidaan muokata selkeämmäksi, luoda struktuureja ja rakennetta päivään. Toiminnot pilkkomalla niistä saadaan muokattua helpommin hallittavia pieniä kokonaisuuksia. Ajanhallinta ja tehtävien suunnittelu auttavat kokonaiskuvassa, jotta asioita tulee tehtyä eivätkä ne jää aiheuttamaan stressiä. Materiaaleja aikuisen arjenhallintaan löydät esimerkiksi täältä.
Tunnesäätelyn haasteet näkyvät ääripäinä. Monesti toimintaterapiassa aikuisasiakkaan kanssa tutkitaan paljon tunteita. Monella asiakkaalla tunnesäätelyssä on haasteita, jotka näkyvät voimakkaina mielialan vaihteluina, jotka muuttuvat nopealla rytmillä. Tunnesäätelyn ongelmat heijastuvat usein ihmissuhteisiin ja näkyvät myös itsetunnossa, kun omat tunnereaktiot tuottavat häpeää ja saavat aikaan myös negatiivista palautetta. Tunnesäätelyä opettelemalla asiakas voi kokea omanarvontunnon nousua ja saa kokemuksia onnistumisesta sosiaalisissa tilanteissa.
Tunnesäätelyn toinen ääripää on tunteiden latistuminen tai äärimmäinen tasaisuus. Tässä tilanteessa asiakas ei osaa sanoilla kuvata tunteitaan tai koe niitä sisällään vahvoina. Usein se tarkoittaa sitä, että ihminen ei löydä nautintoa tai mielihyvää tekemistään asioista. Elämä tuntuu tasapaksulta ja voi johtaa eristäytymiseen muista, kun osallistuminen ei tunnu mielekkäältä. Takana voi olla uupumusta, stressiä, ADHD, traumoja tai muita harvinaisempia syitä. Tunnesäätelyn vahvistamisessa toimintaterapiassa tärkeää on kaikkien asiakkaiden kohdalla itsemyötätunto. Lue lisää neuropsykiatrisesta työotteesta terapiatyössä täältä.
Toimintaterapiassa aikuisasiakas on aktiivinen toimija
Toimintaterapiassa harjoitellaan arjen osa-alueita yhdessä rinnalla kulkevan terapeutin kanssa. Yleensä asiakas hyötyy käytännön avusta, jossa kohdataan suoraan arjen ongelmia ja samalla vahvistetaan pystyvyyttä, tunteidensäätelyä, ahdistuksen hallintakeinoja ja arjen struktuuria.
Jos esimerkiksi asiakas ei haluaisi lähteä kotoa, on tärkeää ensin yhdessä miettiä ja keskustella miksi kotoa poistuminen on niin vaikeaa? Toimintaterapeutti voi ohjata asiakasta kokeilemaan erilaisia keinoja hallita ahdistusta ja vaikeaa asiaa lähdetään yhdessä harjoittelemaan pienin askelin. Pienet askeleet voivat tarkoittaa, että ensin poistutaan kotoa niihin paikkoihin, joissa käyminen on vielä siedettävää. Pikku hiljaa nostetaan kynnystä ja otetaan uusia askeleita kohti toimintakykyisempää elämää.
Monen asiakkaan kohdalla myös kotiin kohdistetaan toimia, eikä vain kotoa poistumiseen. Yhdessä etsitään niitä arjen askareita, joiden tekeminen on vaikeaa, ja harjoitellaan. Vaikeuksien takana on monesti syvempiä syitä, esimerkiksi aistiyliherkkyyttä, ja kodin rauhalliseksi rakennettu ilmapiiri tukee ihmisen hyvää vireystilaa. Moni aikuisasiakas on myös käynyt läpi haastavan nuoruuden, jossa tietyt arjen asiat ovat jääneet oppimatta haasteiden keskellä. Toimintaterapeutin kanssa siis opetellaan aivan käytännössä esimerkiksi wc:n siivoamista tai perunoiden keittämistä. Fyysisten sairauksien vuoksi toimintaterapiassa käyvät asiakkaat saattavat tarvita myös muutostöitä asuntoon, jotta esimerkiksi kylpyhuone on toimiva ja turvallinen.
Ihminen elää arkeaan, toimintaterapeutti kulkee rinnalla
Aikuisasiakkaan kanssa tehtävässä toimintaterapiassa arki näyttää monesti aivan tavalliselta: Kaksi toisilleen tuttua ihmistä käyvät kaupassa ja pohtivat yhdessä arjen valintoja. Koska tavoitteena on elämänlaatua ja itsenäistä suoriutumista lisäävä toimintakyky, korostuu asiakastyössä asiakkaan oikeus, kyky ja keskustellen luotu varmuus tehdä omia päätöksiä. Toimintaterapeutti kuuntelee, tukee, auttaa etsimään keinoja ja luo ammattitaidollaan paikkoja asiakkaalle kokea onnistumista. Toistuvat onnistumisen ja pystyvyyden kokemukset vahvistavat arjen toimintakykyä, uskoa tulevaisuuteen ja motivoivat harjoittelemaan lisää.
Toimintaterapiatyö aikuisasiakkaan kanssa eroaa lasten kanssa tehtävästä terapiatyöstä myös suunnittelultaan: Täydellisen valmis terapiakerran suunnittelu kaikkine toimintoineen tarkoittaa usein sitä, että terapeutti tulee paikalle ulkopuolisena asiantuntijana, jolloin asiakkaan oma näkökulma jää huomaamatta. Aikuisen kanssa tehtävä terapiatyö onkin parhaimmillaan vuorovaikutteista ja kuuntelevaa: Toimintaterapeutti on läsnä asiakkaan arjen siinä hetkessä ja hetken tunnelmat tai kuulumiset otetaan huomioon terapiakäynnin sisällöissä.
Toimintaterapeutille puhuminen ja itseilmaisu voi olla helppoa, mutta asiakkaalle se on usein vaikeaa. Siksi aikuisen toimintaterapiassa on paljon tilaa keskustelulle, kuuntelemiselle ja yhdessä pohtimiselle. Motivoiva toiminta on sellaista, jonka asiakas itse valitsee ja johon hän sitoutuu. Yhdessä voidaan käydä läpi keinoja, jotka aikaisemmin ovat vahvistaneet toimintakykyä ja rakennetaan niitä lisää. Tai voidaan miettiä uusia keinoja, joita asiakas haluaa kokeilla. Tällaisella yksilön omiin voimavaroihin suuntautuvalla työotteella ohjataan asiakasta myös vastuuseen: Hän tekee omassa toimintaterapiassaan jatkuvasti valintoja oman arkensa eteen, jotta elämä sujuisi paremmin, tulevaisuus näyttäisi valoisammalta ja ihmisen kokemus omasta kyvystä hallita omaa arkeaan kasvaisi. Toimintaterapia on asiakasta varten.
Moni aikuisasiakas tulee toimintaterapiaan motivoituneena ja valmiina sitoutumaan. he ovat halukkaita tekemään töitä, jotta pääsisivät vaikeasta tilanteesta eteenpäin. Aikuinen huomaa oman edistyksensä arjessaan ja tämä motivoi ottamaan omaa elämää yhä paremmin haltuun. Aikuisten toimintaterapia tukee siis aivan tavallista arkea sen kaikkine ilmenemismuotoineen, mutta ottaa huomioon kaikki yksilön erityispiirteet ja haasteet.
Voimatassukin tuottaa aikuisille suunnattuja toimintaterapiapalveluita Tampereella Koivistonkylässä. Kysy vapaita asiakaspaikkoja täältä. Meillä on tällä hetkellä vapaita paikkoja aikuisten toimintaterapiaan!
Tässä kirjoituksessa ammatillista näkökulmaansa ja käytännön vinkkejä jakoi meille Voimatassun toimintaterapeutti Salla Lappi. Salla työskentelee Voimatassulla erityisesti nuorten aikuisten ja aikuisten toimintaterapeuttina. Tutustu tästä myös muihin Voimatassun toimintaterapeutteihin.
Toimittanut toimintaterapeutti Eeva Kahilaniemi, Voimatassu Oy.