Mitä tarkoittaa toiminnanohjaus?
Toiminnanohjaus on varsin monta eri asiaa kattava käsite, joka tarkoittaa kykyä suunnitella, toteuttaa ja saattaa päätökseen asioita. Lapsen kohdalla aivojen kyky säädellä toiminnanohjausta kehittyy nopeasti 4-6 -vuotiaana ja vielä koulun alkuluokilla erot lasten välillä voivat olla suuria ja tämä on normaalia. Jotta lapsi saa toteutettua annetun tehtävän, tulee hänen kyetä jäsentämään tietoa, käyttää työmuistiaan sisäistäkseen tehtävän eri vaiheet, toteuttaa annettu tehtävä ja vielä saattaa se päätökseen yleensä annetussa aikaikkunassa. Aukikirjoitettuna asioiden tekemisessä sujuvasti onkin aivojen kehityksen kannalta monta eri vaihetta ja usein erityisesti ADHD-oirehtivilla lapsilla tämä toiminnanohjaus tuottaa haasteita, joihin muun muassa toimintaterapia voi auttaa, Pirkanmaan hyvinvointialueella palveluja tuottaa esimerkiksi Voimatassu.
Mikä häiritsee toiminnanohjausta erityisesti lasten kohdalla?
Lasten tapa reagoida ympäristön ärsykkeisiin on monesti nopea ja impulsiivinen: Mielenkiintoiset jutut vievät huomiota annetulta tehtävältä ja toiminta häiriintyy. Aistiyliherkkä tai neurokirjolle tyypilliseen tapaan oirehtiva lapsi ei vain kiinnostu kaikesta ympäröivästä, vaan saattaa myös kuormittua, ahdistua ja ylivirittyä kaikesta hälystä. Silloin toiminnanohjauksen tukemisessa on tärkeää luoda lapsen ympärille mahdollisimman aistiärsykkeistä vapaa tila ja tekemisen rauha. Impulssien ja tarpeettomien reaktioiden säätely on asia, jota voidaan harjoitella ja sanoittaa esimerkiksi toimintaterapiassa tai erityisopettajan avustuksella.
Lapsen aivojen keskittymiskyky vasta kehittyy: Toiminnanohjauksen vaikeudet voivat näkyä lapsella niin, että tuntuu ettei lapsi ota vastaan ohjeita, kuuntele ollenkaan, muista useampia lauseita kerrallaan tai jumittaa eikä suostu toimimaan. Tämä saattaa turhauttaa aikuista ja saada aikaan oravanpyörän, jossa aikuinen antaa liikaa ohjeita kovalla vauhdilla. Toiminnanohjauksen tukemisessa on tärkeää antaa selkeitä ja lyhyitä ohjeita, joiden avulla lapsi pystyy tarttumaan tehtävään vaihe kerrallaan ja pikku hiljaa hahmottamaan kokonaisuuksia alusta loppuun. Rauhallinen ja selkeä ilmaisu sekä riittävä aika tehtävän toteutukseen ovat lapselle tukena ja turvana aivojen vasta kehittyessä.
Miten toiminnanohjausta tuetaan kun lapsi jumittaa?
Lapsen jumittaminen tai joustamattomuus erityisesti rutiinien poiketessa ovat myös osa aivojen kehitystä: Toiminnanohjauksen kyvyn keskeneräisyys näkyy monella lapsella vaikeutena muuttaa toimintaa lennosta. Tällöin lapsen reaktio voi jumittamisen lisäksi näkyä myös omiin maailmoihin uppoutumisena, levottomuutena tai kierroksilla käymisenä, joskus jopa voimakkaana raivona tai muuna tunnereaktiona.
Näissä tilanteissa aikuinen voi tukea lasta ennakoimalla: Sanoittamalla jo aiemmin, että tänään asiat tapahtuvat hieman eri tavalla: Täytyy vaikkapa pukea kurahousut koska sataa tai lempitakki on pyykissä. Pukemiseen liittyvät siirtymät ovat yleinen kohta, jossa pienen lapsen toiminnanohjauksen haasteet näkyvät. Lasta voi tukea myös kuvin: Näyttää pukemisen vaihekuvia yksi kerrallaan ja antaa peukkua, kun homma sujuu. Erityisesti hälyisessä tilassa kuvat tarjoavat selkeää sanatonta tukea, kun ohjeiden huutelu taas lisää melukuormitusta. Joillakin lapsilla kuvatuki rakennettuna koko päivälle auttaa hahmottamaan siirtymiä jo ennakkoon. Erilaisia arjen kuvia löytyy netistä monenlaisia, mutta Voimatassulla suosittelemme selkeitä ihmiskuvia erityisesti vahvasti oirehtiville lapsille, sillä suloinen ja aiheeseen ympäripyöreästi viittaava kuva voi jopa hämmentää lasta lisää.
Joskus lapsen tunnereaktio vain jatkuu ja jatkuu eikä siirtymä onnistu. Tässä tilanteessa suosittelemme aikuiselle joustavuutta ja pientä periksiantamista. Valtataistelut ja pakottaminen kannattaa jättää käyttämättä, ellei ole aivan pakko, sillä yleensä pakottaminen lisää lapsen joustamatonta käytöstä jatkossa. Tunnereaktion käydessä kuumana lapsen kehossa ja mielessä myös ohjeiden vastaanottaminen on hyvin vaikeaa. Anna siis reaktiolle aikaa, jos sitä on mahdollista antaa, ja kun vaikka se kurahousujen pukeminen onnistuu vasta tunnin päästä, niin onnittele lasta silti onnistumisesta vaikka omat stressitasosi tässä kohtaa monesti kallistuisivat komentamisen puolelle. Jos lapsen vahvan tunnereaktion sietäminen on sinulle vaikeaa ja nostaa itsessäsi ahdistavia tunteita, kannattaa etsiä myös itselleen keinoja pysyä rauhallisena. Yksi helposti käyttöönotettava tuote löytyy myös Voimatassulta aikuisille: Juurru kehoon – psykofyysiset kortit. Ja lapsille vastaava korttipakka Kotvaset.
Tehtävän jakaminen eri vaiheisiin helpottaa hahmottamista
Toiminnanohjaukseen tukea kaipaava lapsi tarvitsee ensisijaisesti annetun tehtävän selkeää jaottelua osiin ja eri vaiheiden hahmottamista monesti visuaalisen kuvatuen avulla. Visuaalinen tuki pienellä lapsella tarkoittaa usein pieniä kuvakortteja, joissa tehtävän eri vaiheet näkyvät. Isommilla tuki voi olla tehtävälista, joka etenee vaihe kerrallaan ja kohtia voi merkitä tehdyiksi kun vaihe on saatu valmiiksi. Kun tehtävää jaetaan, on hyvä miettiä onko kokonaisuus liian raskas kerralla tehtäväksi? Vaiheiden väliin voi laittaa paikkoja tauoille tai happihypyille. Onnistuneesta toiminnasta tulee muistaa myös tsempata ja kiittää.
Mitä haastavampi tilanne on, sen tärkeämpää on ohjeiden selkeä jaottelu ja antaminen yksi kerrallaan. Ole siis selkeä, puhu lyhyillä lauseilla ja älä kerro seuraavia vaiheita ennenkuin ensimmäinen on tehty: Liika tieto kuormittaa lapsen aivojen kykyä käsitellä sitä mitä juuri nyt ollaan tekemässä. Tehtävä tekemiseen voi tuoda mukaan myös ajan: Erilaisilla timer-sovelluksilla lapsi voi visuaalisesti hahmottaa myös aikaa ja kuinka nopeasti se kuluu. Sopiva ajan käyttö on yksilöllinen asia ja joku voi kokea timerinkin liian aisteja ärsyttävänä: Jäädään tuijottamaan omenaa syövää hiirtä pukemisen sijaan. Monesti Timer tukee hyvin myös ennen siirtymää: Laita ajastimeen aikaa sille, kuinka kauan voidaan vielä leikkiä ennen lähtöä.
Kuvatuki ohjaa tehtävien lisäksi toimintaa
Arjen tehtävien osiin jakamisen ja ajastamisen lisäksi erilaiset kuvat voivat auttaa lasta säätelemään reaktioitaan tai hahmottamaan arkeaan: Kuvilla voidaan ilmaista vaikka äänenkäyttöä ohjaavia toiveita: Nyt on kova ääni, voitko puhua hiukan pienemmällä äänellä. Samoin voidaan näyttää lapselle jos hän on menossa ylivirittyneeseen tilaan, ottaa vaikka käyttöön vakiohengitysharjoituksen, jonka korttia näyttämällä se tehdään yhdessä siinä hetkessä. Monella kasvatusalan ammattilaisella roikkuukin kaulassa kortteja, joissa vilahtelevat hymyilevät kasvot ja peukut kehumista varten, liikennevalot toiminnan yleiseen säätelyyn ja sovun säilymiseen, wc-kuvat muistuttamiseen ja erilaisia tunnekortteja olon sanoittamiseen. Tilassakin voi olla kortteja: Kuvat osoittavat tavaroiden paikkoja ja muistuttavat mitä pitää pakata reppuun. Kuvia on helppo tuoda mukaan myös lapsen kotiarkeen ja niitä voi valita yhdessä lapsen kanssa. Onnistumisen hetkiä voi kerätä tarroilla tai timanteilla ja sopia yhdessä pieni palkinto, jota kohti mennään.
Toimintaterapeutin vinkit toiminnanohjaukseen kotiarjessa:
- Päivästruktuuri eli kuvilla hahmotettu päivärytmi heräämisestä nukkumaanmenoon: Struktuuri auttaa lasta hahmottamaan päivää ja pysymään rutiineissa. Päivärytmin avulla lapsi myös näkee milloin on aika leikkiä ja milloin tarttua vaikkapa koulutehtäviin. Päivästruktuuri auttaa myös perheen aikuisia sanoittamaan mitä tapahtuu seuraavaksi. Monesti toiminnanohjauksen tukea tarvitsevalla lapsella myös oma äiti tai isä kokee tai on kokenut haasteita samoissa asioissa, joten struktuuri saattaa tukea koko perhettä. Yhteistyökumppanimme Latvarellin verkkokaupasta löydät valmiita tulostettavia tukikuvia mm. päiväjärjestykseen.
- Toiminnanohjauskuvien käyttö siirtymissä: Jaa kuvien avulla lapselle annettuja tehtäviä. Anna ulos lähtiessä oikeita säänmukaisia varusteita kuvaavat vaatekuvat, aseta ne jonoksi pukemisjärjestyksessä ja lapsi saa kääntää kuvan väärinpäin, kun vaate on puettu. Pienillä lapsilla näiden kuvien takana voi olla esimerkiksi suosikkihahmon kuva tuottamassa onnistumisesta iloa. Kuvien lisäksi myös vaatteet voi asettaa pukemisjärjestykseen lattialle.
- Valmistele seuraavaa päivää jo edellisenä iltana: Valitkaa yhdessä seuraavan päivän vaatteet ja pakatkaa kassit valmiiksi. Erityisesti aistiyliherkät lapset kokevat väärän tuntuiset vaatteet ahdistavina ja yhdessä valittu oikea paita voi pelastaa koko aamun. Aamut ovat usein kiireisiä hetkiä lapsiperheissä, joten kaikenlainen ennakointi helpottaa lapsen toimintaa.
- Syökää yhdessä! Rakentakaa ruokailutilanteista teidän perheenne yhteisiä hetkiä, joissa harjoitellaan eri ruokien maistelua, pöydässä istumista, jutellaan kuulumisia ja ollaan samaan aikaan läsnä. Monesti toiminnanohjauksen näkökulmasta lapsen ruokailutilanteet sujuvat hankalammin esimerkiksi koulussa, kun kotona on lupa syödä joskus sohvalla ja joskus sohvan alla, tai tulla syömään silloin kun sattuu ehtimään. Ruokailuun liittyvät yhteiset pelisäännöt rakentavat pohjaa toiminnalle myös kodin ulkopuolella. Ota lapsi mukaan ruuanlaittoon! Yhteistyökumppanimme Latvarellin verkkokaupasta löydät loistavat vaiheistetut toiminnanohjauskuvat muutamiin tutuimpiin resepteihin. Pienillä keinoilla helpotat lapsen mukana oloa keittiötoimissa.
- Sänky on nukkumista varten, keittiö ruuan laittamista varten! Toiminnanohjauksen näkökulmasta lapsi saa parhaimman tuen kasvaa ja kehittyä, kun koti on selkeä paikka: Lapsen arki voi tuntua hänestä itsestään entistäkin kaoottisemmalta, jos arjen toimintoja tehdään milloin missäkin. Pitäkää siis kiinni perusasioista: Sängyissä nukutaan, pöydän ääressä syödään, eteisessä puetaan, wc:ssä käydään tarpeilla ja sohvalla löhöillään kainalossa vaikka niitä piirrettyjä katsellen. Kotioloissa myös sellainen kohtuullinen järjestys ja siisteys helpottaa toimintoja ja tavaroiden löytymistä. Ota käyttöön Hetkinen -korttipakka, joka tukee vanhempien ja lasten välistä vuorovaikutusta, sekä yhteisiä rauhoittumisen hetkiä erityisesti iltaisin.
- Ennakoi jo kauempaa vuodenaikoja: Muutoksiin vahvasti reagoiva lapsi ei pysty sopeutumaan nopeasti myöskään vuodenaikoihin tai muihin suurilta tuntuviin arjen muutoksiin. Viekää siis ajoissa yhdessä kesävaatteet varastoon ja käykää läpi syksyn vaatteet. Koittakaa löytää uusia kivoja ulkovaatteita, joiden pukeminen on mieluisaa. Usein viilenevä vuodenaika nimittäin tarkoittaa muutoksen lisäksi hankalammin puettavia kerroksia ja silloin arki taas haastaa. Talvella vaatteita myös pitää pukea huomattavasti enemmän päälle kuin kesällä, jolloin ulkona voi kirmata vaikka pelkät pikkupöksyt ja t-paita päällä. Mitä useampi vaatekerros päälle on puettava, sen haastavammaksi se usein muuttuu kun sopivia vaatteita pitää löytää monessa eri käyttötarkoituksessa huomattavasti enemmän. Usein tälläinen lapsi hyötyykin siitä, että samoja, hyväksi havaittuja vaatekappaleita on useampi samanlainen.
Toiminnanohjauksen tukeminen haastavissa tilanteissa
Kun lapsen, ja monesti aikuisenkin, tunteet kuohuvat yli ja tilanteet toistuvat lähes päivittäin, on se perheelle kuormittavaa. Sekä lapsi että aikuiset alkavat reagoimaan stressaantuneemmin kuin hyvässä vireessä ja tämä tunnetilan koko ajan vahvemmin ohjaama toiminta on aikuisen erityisen tärkeää tiedostaa. Etsi apua ja keinoa pysyä rauhallisena, se on lapsenkin toiminnanohjauksen säätelemisen suurin tuki. Muista myös jakaa tilanteita ja ottaa vastaan apua: Käy keskustelua lapsen varhaiskasvattajien tai opettajien kanssa, hae vinkkejä, hyödynnä tukiverkostojasi ja anna perheen läheisten tulla jelppimään haastavissa tilanteissa mahdollisuuksien mukaan. Näin saat itse pieniä hengähdystaukoja ja jaksat tukea lastasi rauhallisempana, kun lapsi reagoi vahvasti. Toimintaterapeutti on myös varsinainen toiminnan pilkkomisen erityisosaaja, joka pystyy ohjeistamisen lisäksi tukemaan lasta tunnetaidoissa ja reaktioiden säätelyissä, jos ongelmat näkyvät niin suurina, että lapsen arjessa suoriutuminen vaikeutuu.
Haastavissa tilanteissa toiminnan vaiheistaminen pieniin osiin on ensisijaisen tärkeää. Vaiheisiin liittyvät rutiinit ja kuvat kannattaa pitää mahdollisimman samoina, samoin ohjeet ja järjestykset. Jos teillä on jo kova kiire, mutta lapsi on ehdottomasti tottunut peittelemään ensin pehmolelunsa, on todennäköisempää onnistua siirtymässä sujuvasti, jos lapsi saa kiireettömästi omat rutiininsa toteuttaa.
Lapsen vahvoja reaktioita ei tarvitse vältellä tai pelätä ja siksi antaa lapselle periksi. Yhteiset säännöt ja rajat toiminnassa luovat lapselle pitkällä aikavälillä turvaa ja varmuutta. Nämä tukevat aivojen kehitystä ja toiminnanohjausta. Lapsen ympäristön pelisäännöt ovat selkeät, vaikka lapsi kuinka kapinoisi ja yrittäisi muuttaa sääntöjä. Aikuisen kannattaa pohtia oman perheen sääntöjä ennakkoon ikäkauteen sopiviksi, kaikille yhteisiksi ja omia arvoja vastaaviksi. Näin itsekin osaa vastata selkeästi, kun lapsi haastaa toimintaa. Aikuisella on oikeus myös määrittää eri säännöt eri ikäisille lapsille: 6-vuotias menee nukkumaan kahdeksalta, 12 -vuotias saa valvoa vähän pidempään, esimerkiksi näin.
Vaikeissa hetkissä, kun tunnereaktio on päällä, ei kannata vielä liikaa ohjeistaa tai keskustella. Kun lapsi reagoi itkulla, huudolla tai heittäytymisellä, on hänen kehonsa niin ylikierroksilla, että tiedon vastaanottaminen tuskin onnistuu. Ohjaa lyhyesti, ole turvallinen, pysy sovitussa. Kun tilanne on ohi ja mielipaha tasaantunut, kannattaa tilanteesta keskustella positiiviseen sävyyn. Keskustelussa voi käydä läpi teidän molempien tunteita, huomata pienet onnistumiset, kertoa miksi tilanteessa toimiminen olisi ollut tärkeää tämän päivän kannalta ja myös laittaa asiat mittakaavaan: Puit lenkkarit, et kumisaappaita, ei se ole niin vakavaa jos sukat kerran kastuu. Ensi kerralla yritetään uudelleen.
Tyypillisiä tilanteita, joissa toiminnanohjauksen haasteet näkyvät
Pukemisen siirtymät ovat tyypillisiä tilanteita, joissa toiminnanohjauksen vaikeudet ja ympäristön aiheuttama aivojen ylikuormitus näkyvät. Niitä on helppo käyttää esimerkkeinä tässäkin kirjoituksessa. Tyypillisiä toiminnanohjauksen haasteita ilmenee esimerkiksi näissä:
- Asian aloittaminen: Esimerkiksi läksyihin tarttuminen vaatii ponnisteluja
- Yleinen impulsiivisuus: Lapsi sinkoilee asiasta toiseen, eikä saa tartuttua yhteen asiaan kerrallaan.
- Ohjeiden vastaanottamisen vaikeus: Lapsi unohtaa mitä oli tekemässä, jos ohjeissa on useampi vaihe.
- Esineiden hahmottaminen: Lapsella on usein tavarat hukassa ja vaikeuksia pakata esimerkiksi reppuaan.
- Jumittaminen: Lapsi jäätyy täysin, kun pitäisi siirtyä seuraavaan asiaan tai tarttua uusiin tehtäviin.
- Tunnesäätelyn haasteet: Lapsi huutelee kommentteja tai vastauksia luokassa ajattelematta, toimii ennen ajattelemista: koskee tavaroihin, säntäilee, saa vahvoja tunnereaktioita esimerkiksi kun pettyy tai häiriintyy helposti kaikista ylimääräisistä äänistä.
- Siirtyminen tehtävästä toiseen: Lapsi ei malta lopettaa sitä mitä on tekemässä tai suostu siirtymään uuteen asiaan, esimerkiksi leikistä nukkumaan.
- Toiminnanohjauksen haasteet ovat hyvin tyypillisiä esimerkiksi lapsilla, joilla on ADHD tai autismin kirjo, mutta toimintaa voidaan tukea erilaisia arjen apukeinoin.
Milloin toimintaterapiasta voisi olla apua toiminnanohjauksen tukemiseen?
Mikä siis on normaalia kehitysvaihetta ja milloin toiminnanohjauksen kanssa on merkittäviä haasteita? Moni lapsi kokee joitain toiminnanohjauksen haasteita lyhytaikaisesti, mutta kun ongelmat kasaantuvat ja pitkittyvät on syytä jutella oman neuvolan tai kouluterkkarin kanssa lapsen kehityksestä. Pitkittyneet ongelmat näkyvät erityisesti koulun alkaessa, kun lapsella on yhtäkkiä monia uusia opittavia asioita: Ajoissa lähteminen, repun pakkaaminen, tavaroista huolehtiminen, sosiaalisissa suhteissa toimiminen aiempaa itsenäisemmin, läksyt ja itseohjautuminen. Jokainen pieni oppilas varmasti harjoittelee näitä asioita pala kerrallaan, mutta jos lapsesi kokee olevansa muiden rinnalla hidas tai jotenkin heikompi, niin kannattaa tutkia toiminnanohjauksen vaikeuksien mahdollisuutta. Usein tähän liittyvät myös ADHD tai autismin kirjon piirteet. Omassa arjessasi voit kokeilla erilaisia kuvatukia, joista tässäkin kirjoituksessa aiemmin mainittiin, ja joskus lapsi ei muuta apua tarvitsekaan.
Avuntarpeen kartoitusta ei kannata lykätä liian pitkälle: Ajoissa toteutettu tuki, esimerkiksi arjen haastekohtiin kohdistettu toimintaterapia, ennaltaehkäisee lapsen muita ongelmia, joita yksin pärjääminen voi aiheuttaa. Oman arjessa selviytymisensä kanssa kamppaileva lapsi kokee usein sosiaalisissa suhteissaan vaikeuksia, koulumenestys takkuaa, kun energia menee kokonaisuuksien hahmottamisen vaikeuteen ja lapsi voi jopa uupua. Arjen pienissä keinoissa voi piillä suuria vastauksia, kun tuetaan toiminnanohjausta.
Mietitkö, mitä toimintaterapeutti tekee lapsen kanssa tai milloin lapsi tarvitsee toimintaterapiaa?
Tuntuuko siltä, että toiminnanohjauksen tilanteet haastavat arkea? Kaipaatko sinä tai lapsesi apua arkeen?
Etsitkö toimintaterapeuttia Tampereen seudulta?
Voimatassulla olemme juuri se paikallinen toimintaterapeutti Tampereella ja lähialueilla sinua ja perhettäsi varten. Voimatassu Oy on pienyrittäjävetoinen perheyritys Tampereelta, emmekä kuulu mihinkään isoon ketjuun.
Me Voimatassulla tarjoamme toimintaterapiapalveluita Pirkanmaalla. Terapeuttimme toteuttavat asiakaskäyntejä niin vastaanotolla Tampereen Koivistonkylässä/ Nirvassa tai asiakkaan omassa ympäristössä, kuten päiväkodissa, koulussa, kotona tai asumisyksiköissä.
Vapaista asiakaspaikoista voit olla yhteydessä Voimatassun toimistoon ensisijaisesti täyttämällä asiakaspaikkakyselylomakeen tai sähköpostitse toimisto@voimatassu.fi. Puhelimeen vastaamme muiden töiden ohessa, mutta voit jättää myös soittopyynnön puh. 050 558 0025, mikäli haluat keskustella asiakaspaikka-asioista vielä puhelimitse.
Tämän artikkelin ja sen arvojen takaa löytyy tamperelainen toimintaterapiapalveluja tuottava perheyritys Voimatassu Oy. Lue lisää meistä ja tervetuloa tutustumaan.
Toimittanut Eeva Kahilaniemi, toimintaterapeutti