Lasten toimintaterapeutti tuntuu monesti tietävän paljon lapsen kasvusta ja kehityksestä ja kulkee ympäriinsä kestokassit täynnä pelejä tai lego-palikoita, mutta mitä toimintaterapiassa oikeastaan tehdään, kun asiakkaana on lapsi? Tässä artikkelissa avaamme aivan perusasioita, mutta niiden lisäksi kehotamme juttelemaan asiasta lapsesi toimintaterapeutin kanssa, sillä ainakin meillä Voimatassulla aivan ensisijaisen tärkeää on kodin ja toimintaterapian välinen hyvä luottamus. Voimatassu toteuttaa lasten, nuorten ja aikuisten toimintaterapiaa Tampereella.
Lasten toimintaterapia saattaa näyttää leikiltä ja peleiltä, mutta se on osa lääkinnällistä kuntoutusta, mikä tarkoittaa, että sitä toteutetaan osana julkista terveydenhuoltoa ja sillä on tärkeä rooli yksilön itsenäisen arjen toteutumisen tukemisessa lapsista aikuisiin. Toimintaterapia on aina tavoitteellista ja jokaiselle asiakkaalle laaditaan kuntoutussuunnitelma. Suunnitelmassa kuvataan perustilanne, toimintaterapian tavoitteet ja terapiajakson kesto. Koska toimintaterapia on tavoitteellista, voit olla varma, että se mitä toimintaterapeutti tekee lapsesi kanssa, tukee työtä kohti näitä tavoitteita. Se, mikä ulospäin näkyy leikkinä, onkin suunniteltua työtä eri arjen osaamisalueiden vahvistamiseksi.
Täältä voit tutustua Voimatassun toimintaterapeutteihin.
Toimintaterapia tukee arjen taitoja leikin avulla
Miksi siis lasten toimintaterapiassa leikitään, pelataan ja tutkitaan kuvia? Avainasemassa ovat lapsen kasvun ja kehityksen vaiheet. Toimintaterapia suunnitellaan aina ikätasoon sopivaksi ja vanha sanontakin sen toteaa: Leikki on lasten työtä. Se mikä aikuiselle näyttäytyy kevyenä pelailuna, opettaa lapselle arjen taitoja monella eri tasolla. Toimintaterapeutti on oman alansa ammattilainen, joka osaa sanoittaa vaikkapa lautapelailun lomassa opitun toiminnoiksi, jotka tukevat lapsen kehitystä monella tasolla, esimerkiksi näin:
- Kognitiiviset taidot, keskittyminen, toiminnanohjaus: Tutustutaan ohjeisiin ja opetellaan niitä, jotta osataan pelata. Jaetaan pelivuoroja, odotetaan omaa vuoroa rauhassa. Suunnitellaan omaa pelistrategiaa ja keskitytään tarkkaavaisesti. Käytetään muistia ja hahmotetaan peliä kokonaisvaltaisesti.
- Motoriset taidot: Liikutetaan pelimerkkejä tarkasti paikalleen kehittäen silmä-käsi -koordinaatiota ja harjoitetaan hienomotoriikkaa, kuten pinsettiotetta. Pakataan peli takaisin laatikkoon.
- Sosiaaliset taidot, tunnetaidot: Koetaan turhautumista tai kiukkua, mutta päästään yhdessä sen yli. Osoitetaan kannustusta ja ollaan positiivisessa vuorovaikutuksessa. Pelataan yhteisten sääntöjen mukaan.
Lapsen oman toimintaterapeutin suunnittelemat harjoitteet sisältävät siis useita eri näkökulmia ja paljon toistoja. Asiakassuhteen kehittyessä toimintaterapeutti oppii tuntemaan lasta, tämän mieltymyksiä ja kiinnostuksen kohteita, joita voidaan tuoda mukaan toimintaterapian sisältöihin. Leikki, pelit ja rakentelutehtävät suunnitellaan myös lasta motivoiviksi: Välillä täytyy jaksaa harjoitella niitä vaikealta tuntuvia asioita, jotta ne lähtevät sujumaan, mutta terapiaan kuuluu myös paljon hauskoja hetkiä, joiden avulla lisätään lapsen halukkuutta osallistua niihin haastavampiin tehtäviin.
Motoriikka kehittyy toistojen kautta
Moni lapsi saa maksusitoumuksen toimintaterapiaan motoristen haasteiden vuoksi. Näitä ovat esimerkiksi vaikeudet oppia ajamaan pyörällä, tavaroiden holtittoman oloinen pudottelu tai kaatelu, tapaturma-alttius tai kehonhallinnan ja tasapainon vaikeudet. Toimintaterapiassa puhutaan silloin monesti suurten lihasryhmien ohjaamista koordinaatiota vaativista liikkeistä. Lapsen toimintakyvyn ongelmat nousevat usein esiin siinä iässä, kun aletaan toimia ryhmässä toisten lasten kanssa ja eroja voi selkeämmin havaita. Jos mietit tarvitseeko oma lapsesi toimintaterapiaa, voit lukea siihen liittyvän kirjoituksen täältä.
Parasta tukea motoristen taitojen kehitykselle on monipuolisen, liikkuvan arjen toteuttaminen. Toimintaterapian alkaessa motoristen haasteiden vuoksi etsitään lapselle sopivia lajeja, liikkeitä ja leikkejä, joissa toistuu erityisesti sellaiset vaiheet, joihin lapsi tarvitsee harjoitusta. Toimintaterapiassa on erilaisia tapoja mitata ja arvioida lapsen taitotasoa, lue lisää täältä. Itse toiminnon takana on monta kehon eri osa-aluetta, jotka kehittyvät lapsilla yksilöllisesti. Hyvä esimerkki on polkupyörällä ajaminen.
Karkeamotoriikkan kohdistuvassa toimintaterapiassa opetellaan monia kehon käytön osa-alueita
Esimerkiksi polkupyörällä ajaminen vaatii useamman kehon osa-alueen hallintaa: tasapainoa, kehonosien eriytynyttä käyttöä (jalat polkevat, kädet ohjaavat), kehon molemminpuolista hallintaa sekä asennon hallintaa. Kehon osa-alueiden hallinnan lisäksi tulee oppia vielä voimankäyttöä, silmä-käsi -koordinaatiota sekä ympäristön hahmottamista. Näiden lisäksi tarvitaan vielä kaiken tämän yhdistämistä sekä rohkeutta ja opettelua kuinka hypätä pyörän selkään. Ei siis ole mikään ihme, että polkupyörällä ajamisen opettelu on malliesimerkki, kun esitellään karkeamotoriikkaa lapsen toimintaterapiassa.
Toimintaterapeutilta lapsi saa tukea kehonhallinnan opetteluun pienin askelin: Asioita otetaan haltuun yksi kerrallaan, jotta pikku hiljaa taidot karttuvat ja lopulta päästään tavoitteeseen. Lapsen ei tarvitse tuntea painetta tai jännitystä onnistumisestaan, sillä toimintaterapeutti on kannustava ja lempeä rinnallakulkija. Tavoitteisiin ei tarvitse pyrkiä kuin kokeisiin lukemalla, vaan askeleita otetaan yhdessä keskustellen ja toimintaa muokaten, jotta terapiatyötä voidaan toteuttaa lapsen tarpeet edellä.
Hienomotoriikka sisältää silmän ja käden yhteistyötä
Kun lapsen hienomotoriset taidot kaipaavat tukemista, saattavat ongelmat näkyä ulospäin hitautena, epätarkkuutena ja vaikeutena suoriutua arjen toimista. Lapsen ruokailu on hidasta ja vaivalloista, pukeminen sujuu hankalasti, joskus lapsi voi kieltäytyä pukemasta tai vaikkapa kynällä piirrellessä puristusote on niin luja, että käsi väsyy hetkessä, eikä tarkka työ onnistu.
Tällaiset haasteet huomataan usein viimeistään koulussa, kun tehtävien tekeminen ei suju muiden mukana. Tilanne on monesti lapselle turhauttava, kun hän mielessään osaa kyllä, mutta hienomotoriikan haasteiden vuoksi kaikki on hieman hankalampaa. Toimintaterapiassa päästään tukemaan näiden taitojen kehittymistä kiireettä ja keskitetysti, mikä heijastaa lapsen kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Moni lapsi kokeekin olevansa kömpelömpi tai huonompi kuin muut, joten toimintaterapiassa, arjessa, kotona ja koulussa on tärkeää huomata pienetkin onnistumiset ja tukea lapsen itsetuntoa. Meillä Voimatassulla terapiakäyntejä toteutetaan sekä kodeissa, kouluissa, päiväkodeissa että omalla vastaanotollamme tampereen Koivistonkylässä.
Hienomotoriikan harjoittelu kohdistuu yleensä käsiin ja sormien lihaksiin ja sitä voidaan harjoitella monella eri tavalla:
- Lisätään voimaa lihaksiin: Muovaillaan, puristellaan massasta eri muotoja, taputellaan, kaulitaan, vispataan tai painetaan vaikkapa suihkepullon kahvaa. Valitut liikkeet mukailevat arjen toimintoja, kuten saksilla leikkaamisen liikettä.
- Lisätään sorminäppäryyttä ja silmä-käsi -koordinaatiota: Pujotellaan helmiä, nostellaan nuppeja tai hamahelmiä, rakennellaan legoja, käytetään pinsettejä tai pihtejä, availlaan nappeja tai lukkoja, piirretään tai tehdään ikään sopivia käsitöitä. Isompien lasten kohdalla toiminnot voivat liittyä enemmän arkeen: pilkotaan vihanneksia tai harjoitellaan hiiren käyttöä. Pienten lasten kohdalla leikitään enemmän vaikkapa miniatyyreilla tai tehdään yksinkertaisia palapelejä.
- Tarkkuus ja voima: Kun näppäryys ja lihakset kasvavat, on tärkeää harjoitella myös tarvitun voiman säätelyä ja etäisyyksiä. Kuinka voimakkaasti voin kaulia, jotta taikina ei hajoa, mutta litistyy? Kuinka paljon saksia tarvitsee puristaa, jotta jaksaa leikata? Esimerkkejä on yhtä monia kuin tilanteitakin.
Toimintaterapeutilla on käytössään monia arjesta tuttuja välineitä, jotta hienomotorinen harjoittelu on kiinnostavaa ja innostavaa.
Lasten toimintaterapia sisältää monia vaiheita ja näkökulmia
Toimivassa toimintaterapian kokonaisuudessa on aina huomioitu lasten oma arki, toimijuus ja yhteisöt. Kun taitoja voi harjoitella aivan tavallisissa kotiympäristöissä, tulee toistoja ja tukea uusiin opittuihin asioihin säännöllisesti. Tämäkin on yksi syy, miksi lasten toimintaterapiassa usein leivotaan. Toinen syy on se, että leipominen sisältää suuren määrän erilaisia vaiheita, jotka liittyvät motoriikkaan, keskittymiseen ja toiminnanohjaukseen. Leipominen on myös monelle valmiiksi jo tuttua ja mielekästä. Mitä leipomalla voi siis oppia, kun ollaan toimintaterapiassa?
- Toiminnanohjaus: Leipominen on selkeä kokonaisuus, jossa on konkreettinen tavoite, kuten kakku, jota saa maistella. Jotta päästään sinne kakkua maistelemaan, täytyy ensin hahmottaa kokonaisuus, johon kuuluvat leipomisen vaiheet, kesto ja raaka-aineet. Onnistunut resepti täytyy toteuttaa oikeassa järjestyksessä ja paistaakin vielä.
- Aistisäätely: Leivonta sisältää paljon erilaisia tekstuureja ja lämpötilavaihteluja, joita lapsi pääsee koskettamaan. Tuoksut, maut ja tuntemukset aktivoivat aisteja.
- Motoriikka: Leipoessa täytyy keskittyä siihen, mitä kädet tekevät, jotta jauhot päätyvät astiaan, taikina vispaantuu ja raaka-aineet mitataan oikein. Leipomisen liikkeet sisältävät käsien lihaksille runsaasti erilaisia toimintoja kannattelusta silmä-käsi -koordinaatioon, kahden käden työskentelystä puristusvoiman käyttöön.
- Kognitiiviset taidot: Jotta kakusta tulee syötävä, on leipurin oltava keskittynyt. Reseptiä lukiessä työmuisti kehittyy, kokonaisuuteen täytyy keskittyä ja hahmottaa haastavia yksityiskohtia, kuten erilaisia mittayksiköitä. Myös oikeiden työvälineiden valinta ja ajan seuraaminen on hyvää harjoitusta kognitiivisille taidoille.
- Sosiaaliset taidot: Kakkua leipoessa lapsi näkee oman kätensä jäljen ja saa kokemuksen pystyvyydestä. Yhdessä toimintaterapeutin kanssa harjoitellaan vuorovaikutusta, kun tehdään työnjakoa ja keskustellaan reseptistä. Lisäksi leipominen on konkreettinen arjen teko, joka lisää lapsen taitoja elämässä ja lapsi pääsee käsiksi kokemukseen, jonka avulla voi ottaa haltuun muitakin itsenäistymisen osa-alueita.
Arjen toimintojen harjoittelu toimintaterapeutin kanssa antaa tukea ja itsevarmuutta
Vaikka toimintaterapiaan saavutaan yleensä jonkun rajatun arjen ongelmatilanteen vuoksi, on näkökulma tekemiseen kokonaisvaltainen. Arjen tiettyjä toimintoja tukemalla päästään käsiksi koko toimintaterapian ydinajatukseen: Omassa arjessaan hyvinvoivaan ja mahdollisimman itsenäisesti omassa ikätasossaan toimivaan ihmiseen. Jotta tähän päästään, on tavoitteita laatiessa huomioitava jokaisen lapsen yksilölliset lähtökohdat ja perheen resurssit. Monesti toimintaterapiaa saavalla lapsella tai hänen perheellään on ympärillään muitakin tukitoimia, joiden kanssa toimintaterapeutti on vuorovaikutuksessa ja tekee yhteistyötä. Kaikilla ammattilaisilla on etusijalla lapsen hyvinvointi, josta koko perhe hyötyy.
Oletko etsimässä lapsellesi paikkaa toimintaterapiaan Tampereella tai lähialueilla?
Kaipaatko sinä tai lapsesi apua arkeen?
Etsitkö toimintaterapeuttia Tampereen seudulta?
Toimintaterapeutti lähelläsi. Voimatassulla olemme juuri se paikallinen toimintaterapeutti Tampereella ja lähialueilla sinua ja perhettäsi varten. Voimatassu Oy on pienyrittäjävetoinen perheyritys Tampereelta, emmekä kuulu mihinkään isoon ketjuun.
Me Voimatassulla tarjoamme toimintaterapiapalveluita Pirkanmaalla. Terapeuttimme toteuttavat asiakaskäyntejä niin vastaanotolla Tampereen Koivistonkylässä/ Nirvassa tai asiakkaan omassa ympäristössä, kuten päiväkodissa, koulussa, kotona tai asumisyksiköissä.
Vapaista asiakaspaikoista voit olla yhteydessä Voimatassun toimistoon ensisijaisesti täyttämällä asiakaspaikkakyselylomakeen tai sähköpostitse toimisto@voimatassu.fi. Puhelimeen vastaamme muiden töiden ohessa, mutta voit jättää myös soittopyynnön puh. 050 558 0025, mikäli haluat keskustella asiakaspaikka-asioista vielä puhelimitse.
Tämän artikkelin ja sen arvojen takaa löytyy tamperelainen toimintaterapiapalveluja tuottava perheyritys Voimatassu Oy. Lue lisää meistä ja tervetuloa tutustumaan.
Toimittanut Eeva Kahilaniemi, toimintaterapeutti