Toimintaterapian avulla pyritään edistämään ja ylläpitämään ihmisen toimintakykyä ja tukemaan hänen osallisuuttaan ja toimijuuttaan arjessa ja hänelle mielekkäissä toiminnoissa.
Toimintaterapiasta voi hyötyä kaiken ikäiset ihmiset ja hyvinkin erilaisissa tilanteissa. Yleensä toimintaterapiaan hakeudutaan lääkärin lähetteellä, kun arjen toimintakyvyssä havaitaan haasteita. Ohjaava taho voi myös olla esimerkiksi neuvola, kouluterveydenhoitaja tai työterveyshoitaja.
Usein maksava taho on Kela tai Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha. Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten tarvitaan hoitavan lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma. Kelan kuntoutusta voi saada, jos on alle 65-vuotias ja sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia selviytyä arjesta. Kuntoutuksen on kohdistuttava tukemaan suoriutumista ja osallistumista ja kestää vähintään vuoden. Useimmiten kuntoutusta myönnetään vuodeksi tai enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja se voi olla joko yksilö- tai ryhmäterapiaa.
Haasteet voivat olla hyvin moninaisia ja johtua esimerkiksi sairaudesta, vammasta, kehityksen viivästymästä tai ikääntymisestä. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla haasteet voivat liittyä esimerkiksi motoriikkaan tai sosiaalisiin tilanteisiin. Erilaiset neuropsykologiset ja oppimisen haasteet ovat myös yleisiä. Aikuisilla näiden lisäksi korostuvat myös mielenterveyteen sekä työkykyyn ja ikääntymiseen liittyvät haasteet. Usein toimintaterapia on osa hoitokokonaisuutta ja siinä on mukana moniammatillinen sosiaali- ja terveydenhuollon tiimi.
Kun toimintaterapia alkaa, toimintaterapeutti tekee arvioinnin ja laatii asiakkaan kanssa yksilölliset tavoitteet sen pohjalta. Toimintaterapia pyritään järjestämään asiakkaan arkiympäristössä, kuten päiväkodissa, koulussa tai kotona. Joskus hyvä vaihtoehto on myös vastaanottotilat tai luontoon lähteminen.
Kirjoittanut toimintaterapeuttiopiskelija Elina Ahola