Toimintaterapian avulla pyritään edistämään ja ylläpitämään ihmisen toimintakykyä ja tukemaan
hänen osallisuuttaan ja toimijuuttaan arjessa ja hänelle mielekkäissä toiminnoissa.
Toimintaterapiasta voi hyötyä kaiken ikäiset ihmiset ja hyvinkin erilaisissa tilanteissa. Yleensä
toimintaterapiaan hakeudutaan lääkärin lähetteellä, kun arjen toimintakyvyssä havaitaan
haasteita. Ohjaava taho voi myös olla esimerkiksi neuvola, kouluterveydenhoitaja tai
työterveyshoitaja.
Usein maksava taho on Kela tai Pirkanmaan hyvinvointialue Pirha. Kelan vaativaa lääkinnällistä kuntoutusta varten tarvitaan hoitavan
lääkärin tekemä kuntoutussuunnitelma. Kelan kuntoutusta voi saada, jos on alle 65-vuotias ja
sairaus tai vamma aiheuttaa huomattavia vaikeuksia selviytyä arjesta. Kuntoutuksen on
kohdistuttava tukemaan suoriutumista ja osallistumista ja kestää vähintään vuoden. Useimmiten
kuntoutusta myönnetään vuodeksi tai enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan ja se voi olla joko
yksilö- tai ryhmäterapiaa.
Haasteet voivat olla hyvin moninaisia ja johtua esimerkiksi sairaudesta, vammasta, kehityksen
viivästymästä tai ikääntymisestä. Erityisesti lasten ja nuorten kohdalla haasteet voivat liittyä
esimerkiksi motoriikkaan tai sosiaalisiin tilanteisiin. Erilaiset neuropsykologiset ja oppimisen
haasteet ovat myös yleisiä. Aikuisilla näiden lisäksi korostuvat myös mielenterveyteen sekä
työkykyyn ja ikääntymiseen liittyvät haasteet. Usein toimintaterapia on osa hoitokokonaisuutta ja
siinä on mukana moniammatillinen sosiaali- ja terveydenhuollon tiimi.
Kun toimintaterapia alkaa, toimintaterapeutti tekee arvioinnin ja laatii asiakkaan kanssa yksilölliset
tavoitteet sen pohjalta. Toimintaterapia pyritään järjestämään asiakkaan arkiympäristössä, kuten
päiväkodissa, koulussa tai kotona. Joskus hyvä vaihtoehto on myös vastaanottotilat tai luontoon
lähteminen.
Kirjoittanut toimintaterapeuttiopiskelija Elina Ahola