Esikoulu tuo lapsen elämään monia muutoksia. Moni vanhempi miettii eskari-ikäisen kohdalla, onko kehitys ikätasoista. Kotona saattaa näkyä suuria tunteita: lapsi voi räjähdellä, uhmata tai pelätä ennen tavalliselta tuntuneita asioita. Kyseessä on ”kuningasvuosi”, tarpeellinen kehitysvaihe kohti itsenäistymistä ja koululaisuutta. Eskari-ikäinen kohtaa esikoulussa uusia vaatimuksia, ja esimerkiksi ryhmässä toimiminen, jakaminen sekä oman vuoron odottaminen saattavat olla vielä haastavia.
Milloin eskari-ikäinen tarvitsee toimintaterapiaa?
Eskari-ikäinen voi tarvita toimintaterapiaa, jos esimerkiksi keskittyminen on hyvin haastavaa ja lyhytjänteistä. Toinen tarvitsee ehkä tukea toiminnanohjaukseen, jotta pukeminen ja siirtymät – vaikka sisältä ulos – alkaisivat sujua.
Jotkut eskari-ikäiset harjoittelevat toimintaterapiassa karkeamotoriikkaa, jotta ikätasoiset taidot kuten pyörällä ajaminen, hiihto ja luistelu helpottuisivat. Toisille taas hienomotoriikan tavoitteellinen tukeminen esimerkiksi kynäotteen kanssa helpottaa eskaritehtäviä ja myöhemmin koulupolkua.
Kaikki eskari-ikäiset harjoittelevat vielä itsesäätelyä eli tunteiden ja vireystilan hallintaa. Jos vanhempi kokee itsensä keinottomaksi lapsen tunteiden kanssa, voi ohjauksesta tai toimintaterapiasta olla hyötyä.
Mitä toimintaterapiassa tehdään eskari-ikäisen lapsen kanssa?
Toimintaterapia lähtee aina liikkeelle asiakkaan tavoitteista, kiinnostuksen kohteista ja haasteista. Toiminnot voivat olla mitä vain maan ja taivaan välillä.
Temppuradoilla ja kiipeilytelineillä harjoitellaan kehon hahmotusta, kannattelua ja liikkeen rytmittämistä eli karkeamotoriikkaa. Lautapeleissä harjoitellaan vuorottelua, keskittymistä ja pettymysten sietämistä. Pöytätason tehtävissä voidaan harjoitella vaikka keskittymistä, ohjeiden seuraamista ja hienomotoriikkaa. Välillä mennään myös esimerkiksi metsään treenaamaan kehon hallintaa, tarkkaavuuden suuntaamista, ideointia ja mielen rauhoittumista.
Mitä hyötyä toimintaterapiasta on?
Toimintaterapialla pyritään siihen, että esikouluikäinen lapsi, hänen lähi-ihmisensä kotona ja esikoulussa sekä ympäristön vaatimukset saataisiin sovitettua yhteen.
Eskari-ikäisen kehitykseen kuuluu tunteiden vuoristorataa ja sopeutumista esikoulun vaatimuksiin. Eskari-ikäiset harjoittelevat vielä itsesäätelyä, ohjeiden noudattamista sekä ryhmässä ja kaverin kanssa toimimista. Tämä kaikki on täysin normaalia.
Tärkein tuki eskari-ikäiselle on läsnä oleva ja lapsen asioista kiinnostunut vanhempi, joka rakastaa, tukee ja rohkaisee lasta kohti uusia asioita sekä tukee lapsen turvallisuuden tunnetta ja hyväksyntää.
Miten terapia etenee käytännössä?
Terapia alkaa aina tutustumisella ja aloituskeskustelulla, jossa käydään läpi alkutilanne, lapsen vahvuudet, haasteet ja terapian tavoitteet.
Terapian tavoitteet ohjaavat koko terapiaprosessia. Tavoitteena voi olla esimerkiksi karkea- ja hienomotoriikan tukeminen, jotka tukevat peleihin ja leikkeihin osallistumista mutta myös esikoulun tehtävien tekemistä. Tuettavia motorisia taitoja ovat esimerkiksi tasapaino, kehon hahmotus ja kehon hallinta, keskilinjan ylitys sekä kynäote ja kätisyys.
Toimintaterapian tavoitteena voi olla myös tukea ryhmässä toimimista, kuten oman vuoron odottamista. Tavoitteena voi olla myös se, että lapsi ja lähiaikuiset oppisivat löytämään lapselle sopivia rauhoittumiskeinoja aikuisen kanssasäätelyn lisäksi – esimerkiksi syli, oma miellyttävä rauhoittumispaikka tai rauhoittava tekeminen kuten muovailu.
Toimintaterapiakäynneillä harjoitellaan monenlaisia arjessa tarvittavia taitoja, kuten yhteistyötaitoja, toiminnanohjausta ja leikkitaitoja kaverien kanssa.
Miten vanhempi voi tukea kotona?
Lapsi hyötyy toiminnasta. Ota lapsi mukaan arjen askareisiin, esimerkiksi pyörän korjaamiseen tai kasvien istuttamiseen. Mieti lapsen kanssa, mitkä ovat sään mukaiset vaatteet, ja anna lapsen pukea itse – tue tarvittaessa ohjaamalla. Myös solmun ja rusetin tekemistä kannattaa harjoitella.
Käy lapsen kanssa esimerkiksi metsässä. Epätasaisilla poluilla kävely tukee karkeamotoriikkaa, ja metsä usein rauhoittaa ja tuo erilaisia virikkeitä. Metsä mahdollistaa myös monenlaiset leikit.
Kotona lapsi voi auttaa esimerkiksi keittiössä kattamalla pöytää, pilkkomalla kurkkua tai rikkomalla munia taikinaan. Pyykin ripustaminen on erinomainen hienomotoriikkaharjoitus. Omien lelujen siivoamista kannattaa harjoitella aikuisen tuella vaikka leikin kautta.
Vanhemman kanssa harjoitellaan myös wc-käyntejä ja pyllyn pyyhkimistä sekä julkisten vessojen käyttöä, jotta tätä ei tarvitse jännittää kun lapsi siirtyy kouluun. Vanhemman kanssa on turvallista harjoitella myös erilaisten vessan lukkojen käyttöä.
Eskari-ikäisen keskittymistä voi tukea yhdessä lautapelejä pelaten. Myös odottamista ja ohjeiden mukaan toimimista voi harjoitella aikuisen kanssa peleissä ja leikeissä, kuten Peili, Piste ja Väri.
Kaverisuhteissa eskari-ikäinen tarvitsee usein selkeää mallia, aikuisen ohjausta ja osallistumista. Aikuinen voi auttaa lapsia harjoittelemaan jakamista, jokaisen huomioimista ja reilua käytöstä kavereiden kanssa sanoittamalla tilanteita ja toimimalla tarvittaessa ohjaajana.
Vaikka eskari-ikäinen lapsi itsenäistyy, hän tarvitsee edelleen vanhempaa. Vanhemman tehtävä on tarjota lapselle turvallinen arki ja tukea lapsen omaa toimijuutta tarjoten aina paikan, jossa lapsi on hyväksytty juuri sellaisena kuin on.
Tärkeää on myös rajata lapsen ruutuaikaa ja seurata kansallisia digisuosituksia.
Usein kysyttyä
Onko 6-vuotias liian nuori toimintaterapiaan?
Toimintaterapiassa ei ole ikärajoja. Lapsen kanssa harjoitellaan aina yksilöllisen taitotason mukaan. Usein lapset ohjautuvat toimintaterapiaan esikouluiän aikaan, sillä huoli arjen taidoista on saattanut nousta esimerkiksi päiväkodin tai esikouluvuoden alkaessa.
Tarvitaanko toimintaterapiaan lähete?
Lapsi tarvitsee julkisista varoista kustannettuun toimintaterapiaan ammattilaisen tekemän toimintaterapia-arvion sekä kuntoutussuunnitelman, jonka tekee julkinen terveydenhuolto. Toimeenpanevana tahona voi olla esimerkiksi neuvolan terveydenhoitaja, lääkäri tai lastenpsykologi. Ota yhteyttä omaan neuvolaan, terveysasemaan tai esikouluun.
Itse maksavana asiakkaana toimintaterapiaan voi hakeutua myös suoraan haluamalleen palveluntuottajalle.
Kuinka nopeasti tuloksia näkyy?
Toimintaterapia on yhteinen prosessi. Eskari-ikäisen kanssa harjoitellaan myös kahdestaan tai vaikka kaverin kanssa, mutta tärkeässä osassa terapiaa on lapsen lähiaikuisten ohjaus sekä kodin ja esikoulun lasta tukevien toimintatapojen löytäminen yhteistyössä aikuisten kanssa.
Ota yhteyttä ja kysy lisää!
Kirjoittanut toimintaterapeutti Noora Nenonen Voimatassulta.