Eläinavusteinen toimintaterapia

Eläinavusteinen toimintaterapia Voimatassu_Kirja-1897pienennetty

Eläinavusteinen terapia (Animal-Assisted Therapy, AAT) on sosiaali- ja terveysalan ammattihenkilön toteuttamaa työtä, jossa eläintä hyödynnetään yhtenä terapian toiminnallisena menetelmänä. Terapiasuhteen pohjalla vaikuttavat samat periaatteet kuin perinteisenkin toimintaterapiasuhteen. Eläimen läsnäololla helpotetaan monessa tilanteessa vuorovaikutussuhteen syntymistä. Tutkimusten* mukaan eläimen ja ihmisen välinen suhde parantaa muun muassa oppimista, henkilön turvallisuudentunteen kokemusta sekä itsetuntoa. Eläinavusteisen terapian on todettu lisäävän myös asiakkaan kognitiota, liikeratoja, voimaa sekä tasapainoa. Psykiatristen potilaiden kohdalla eläinavusteinen terapia saattaa vähentää pelkotiloja sekä levottomuutta.

Eläinavusteisessa toimintaterapiassa voidaan harjoitella esimerkiksi tunnetaitoja, vuorovaikutusta, vahvistaa itsetuntoa ja minäkuvaa, harjoitella toiminnan ohjausta, erilaisia aistien säätelyyn liittyviä toimintoja, motoriikkaa, koordinaatiota sekä leikkimistä.

Toimintaterapiajakso voidaan toteuttaa eläinavusteisesti joko kokonaisuudessaan tai niin, että koira/muu eläin on mukana yksittäisillä terapiakäynneillä. Eläimen ottaminen mukaan terapiaprosessiin on aina tarkkaan harkittu lisä, sillä toimintamuoto ei sovellu kaikille asiakkaille. Eläimen hyödyntämisen on oltava turvallista sekä eettisesti hyväksyttävää sekä asiakkaan, työntekijän, että eläimen näkökulmasta. Myös työskentely-ympäristön on sovelluttava eläimen ottamiselle mukaan interventioon.

Eläinavusteista toimintaterapiaa Voimatassu -palveluilla toteuttaa työhön koulutettu toimintaterapeutti Eeva, joka on hankkinut täydennyskoulutusta eläinavusteisesta ja koira-avusteisesta työskentelystä ja on yhdeltä pohjakoulutukseltaan eläintenhoitaja. Eevalta on ilmestynyt syksyllä 2016 Eläinavusteinen interventio – asiakkaan toiminnallisuuden tukeminen koira-avusteisin menetelmin -kirja, joka on käytännönläheinen kirja täynnä koiran kanssa tehtäviä asiakasharjoitteita.

Voimatassu_Kirja-1936Eläinavusteisessa toimintaterapiassa voidaan hyödyntää työhön koulutettua kasvatus- ja kuntoutuskoira Valmaa, joka on vuonna 2013 syntynyt kiltti ja ihmisrakas lapinporokoira. Valma on läpäissyt Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n soveltuvuuskokeen ja  teemme työnäytön syksyllä 2017, jolloin Valma valmistuu viralliseksi kasvatus- ja kuntoutuskoiraksi. Koira on helppo ottaa mukaan asiakkaan omaan toimintaympäristöön. 

Työhön on myös kasvamassa ja opiskelemassa Avustajakoirakoululta tullut parivuotias labradorinnoutaja Ruu, jonka on syksyllä 2017 tarkoitus tehdä yhdistyksen soveltuvuuskoe sekä työnäyttö. Tämän jälkeen Ruu pääsee oikeisiin asiakastöihin.  Teisko_Voimatassu_-1302

Eläinavusteinen toimintaterapia voidaan toteuttaa maalaisympäristössä, jossa on lampaita ja kanoja. Toimintaterapiassa eläimet toimivat erilaisissa rooleissa, joita ovat muun muassa eläimen kanssa yhteistyössä tehtävät toiminnot, eläin toiminnan kohteena, eläin välillisesti osana terapiaa tai eläin osana toimintaterapiaympäristöä. Eläinavusteisessa toimintaterapiassa työskentelymenetelmät valitaan aina asiakkaan tarpeista lähtöisin. Terapia voi sisältää esimerkiksi erilaisia eläinten hoitotoimenpiteitä, joissa harjoitellaan karkea- ja hienomotoriikkaa, sosiaalisia ja vuorovaikutukseen liittyviä harjoitteita, jolloin tärkeässä roolissa on eläinten välinen toiminta sekä toimintaympäristöön liittyvät työt. 

Noudatamme toiminnassa alan ammattieettisiä ohjeita sekä laatuvaatimuksia. Toiminnassamme olevat tuotantoeläimet “työskentelevät” pääsääntöisesti vain luonnollisessa asuin- ja toimintaympäristössään. Kasvatus- ja kuntoutuskoira on helppo ottaa mukaan asiakkaan omaan ympäristöön, sillä koiramme ovat tottuneita liikkujia. Meille on tärkeää, että eläimet pääsevät toteuttamaan luonnollisia käyttäytymistarpeita ja huolehdimme näiden hyvinvoinnista täydellä sydämellä.

rajattu Valma

*Velde, P.B., Cipriani, J. & Fisher, G. 2005 Resident and therapist views of animal-assisted therapy: Implications for occupational therapy practice. Australian Occupational Therapy Journal (2005) 52, 43-50
Mainokset