12 Faktaa toimintaterapiasta

Odotetaanko toimintaterapeutilta ihmeitä? Tuleeko toimintaterapeutti taikasauvan kanssa ja koko asiakkaan arki on muuttunut yhdessä yössä? Kuka toimintaterapian maksaa? Kenelle terapia on suunnattu? Näihin ja moniin muihin kysymyksiin saat vastauksen alta.

Perinteinen ratkaisukeskeinen ihmekysymys kuuluukin, jos aamulla herätessäsi kaikki olisi toisin, mitä olisi tapahtunut?

1. Toimintaterapia on lääkinnällistä kuntoutusta. Käsitteenä kuntoutus voidaan jakaa neljään eri toimintamuotoon, joita lääkinnällisen kuntoutuksen ohella ovat ammatillinen, kasvatuksellinen ja sosiaalinen kuntoutus.  Lääkinnällisen kuntoutuksen tarkoituksena on parantaa sekä ylläpitää kuntoutujan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista toimintakykyä. Toimintaterapian tarkoituksena on myös tukea asiakkaan selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa.
2. Kenelle lääkinnällinen kuntoutus on tarkoitettu tai miksi sitä annetaan? Usein lääkinnällinen kuntoutus liittyy asiakkaan vamman tai sairauden hoitoon, joka asiakkaalla voi olla lapsuudesta alkaen tai se voi tulla myöhemmin erinäisten elämäntapahtumien seurauksena. Haasteet arjessa ja elämässä voivatkin olla peräisin monesta eri syystä, kuten esimerkiksi neuropsykiatriset haasteet, aivovamma, tunne- ja sosiaalisten taitojen pulmat, kehitysviive tai -vamma, ikääntymisen mukanaan tuomat haasteet tai vaikka jokin synnynnäinen toimintakyvyn pulma. Fakta siis on, että kuka tahansa meistä voi tarvita toimintaterapeutin palveluita elämänsä aikana jos ja kun toimintakyky heikkenee.
3. Missä tai miten toimintaterapia toteutuu? Toimintaterapia toteutuu ensisijaisesti asiakkaan omassa arjessa sekä muissa asiakkaalle tarkoituksenmukaisissa toimintaympäristöissä, kuten asiointikäynteinä kahvilassa, kaupassa tai virastoissa. Toimintaterapeuttiyrityksillä joilla on omia toimitiloja, terapia voi toteutua myös vastaanottotiloissa. Suurin osa toimintaterapiakäynneistä on joko 45, 60 tai 90 minuutin mittaisia. Toimintaterapiakäynneillä tehdään asiakkaalle mieleisiä asioita, jotka vastaavat kuntoutussuunnitelmaan asetettuja tavoitteita. Toimintaterapeutin tehtävä on tukea asiakasta saavuttamaan hänelle asetettuja tavoitteita sekä tukea asiakasta selviytymään mahdollisimman itsenäisesti hänen omasta arjestaan.
4. Mihin toimintaterapia perustuu? Toiminnantieteessä tutkitaan ihmisen toimintaa mahdollistavia tekijöitä. Toimintaterapia perustuu aina tutkittuun tietoon ja näyttöön. Toimintaterapian teoriatausta on monitieteellinen. Käytännössä toimintaterapiassa noudatetaan monia eri säädöksiä ja ohjeistuksia tieteellisen taustan ohella, kuten Käypä hoito -suosituksia sekä eri viranomaistahon ohjeistuksia. Terveydenhuollon lupalainsäädäntö onkin melko tarkkaa, mikä takaa asiakkaalle mahdollisimman laadukkaan palvelun sekä ammattitaitoisen henkilöstön.
5. Mikä on toimintaterapian ydintä? Toimintaterapian ydin koostuu yksilön, toiminnan ja ympäristön välisestä suhteesta sekä painottaa aina yksilön kokemusta omasta merkityksellisyydestään.  Käytännössä toimintaterapian ydintä on siis tarjota tukea ja työkaluja asiakkaan omaan (ja oman näköiseen) arkeen sekä siitä selviytymiseen asiakkaalle parhaalla mahdollisella tavalla.
6. Kuka tai mikä valvoo toimintaterapian toteuttamista? Toimintaterapeutti on laillistettu terveydenhuollon ammattihenkilö, joka on saanut vähintään opisto- tai ammattikorkeakoulutasoisen koulutuksen toimintaterapeutiksi. Jokaisen terveydenhuollon ammattihenkilön tulee rekisteröityä JulkiTerhikkiin, joten voit tarkistaa henkilön ammattipätevyyden täältä.  Yksityinen ammatinharjoittaja (esim. toiminimi) tekee ilmoituksen terveydenhuoltopalvelujen antamisesta aina aluehallintovirastolle ja isomman toimijan tulee hakea lupa yksityisten terveydenhuoltopalvelujen antamiseen.
7. Mistä terapian tavoitteet tulevat? Asiakkaan kanssa luodaan toimintaterapialle tavoitteet, joita kohden lähdetään toimimaan. Lähettävä taho, esim. sairaanhoitopiiri, kaupungin terveyskeskus/toimintaterapeutti ovat luoneet toimintaterappialle laaja-alaiset tavoitteet, jotka tukevat asiakkaalle tehtyä kuntoutussuunnitelmaa. Käytännössä toimintaterapeutti, joka asiakkaan kanssa työskentelee, miettii asiakkaan ja tämän lähiverkoston (esim. perheenjäsenet ja muut yhteistyötahot) kanssa konkreettiset ja pienemmän aikavälin tavoitteet, joihin toimintaterapialla tähdätään.
8. Minkälainen on hyvä tavoite toimintaterapiassa? Toimintaterapiassa laadittu hyvä tavoite on aina asiakkaalle selkeästi määritelty, se on mitattavissa oleva sekä sidottu tiettyyn aikaan. Tavoitteen tulee olla aina realistinen sekä asiakkaalle tavoittelemisen arvoinen – asiakas saavuttaa tavoitteella jotain itselleen tärkeää ja merkityksellistä. Tavoitteen asettelussa voidaan hyödyntää SMART -menetelmää (S-selkeästi määritelty, M- mitattavissa oleva, A- aikaan sidottu, R- realistinen sekä T- tavoittelemisen arvoinen). Myös GAS -menetelmä tukee terapiatavoitteen asettelua, jolloin tavoitteesta tulee asiakkaalle konkteettinen ja sitä on helppo mitata. GAS -menetelmä auttaa asiakasta luomaan itselleen merkityksellisiä tavoitteita.
9. Hyvä tavoite? Asiakkaalle hyvä tavoite voi merkitä monia erilaisia asioita. Yksi esimerkki asiakkaalle hyvästä tavoitteesta voisi ikäihmisen kanssa olla esimerkiksi seuraavanlainen: Asiakas nousee ylös sängystä apuvälineitä käyttäen, siirtyy sängystä seisomaan sängyn viereen rollaattorin eteen ja pääsee kulkemaan rollaattorilla osaston käytävän päästä päähän viikon kuluessa kuntoutukseen tulemisesta. Tällöin em. kriteerit tavoitteen selkeästä määrittelystä ja aikasidonnaisuudesta täyttyvät.  Toinen esimerkki on lasten arjesta. Asiakas istuu tuolilla pöydän ääressä. Asiakas ottaa kynän pöydältä käteensä oikealla kädellä ja pitää vasemmalla kädellä paperista kiinni. Asiakas kuukauden kuluessa harjoittelun aloittamisesta  toimii pääsääntöisesti oikealla kädellä niin, että hän pystyy kirjoittamaan oman kolmikirjaimisen nimensä paperille, jossa on viiva merkkinä kirjainten paikasta. 
10. Tarjoaako toimintaterapia taikakeinoja? Valitettavasti toimintaterapia, kuten ei mikään muukaan kuntoutusmuoto tarjoa ratkaisuja yhdessä yössä vaikka kuinka näin toivoisimme. Toimintaterapia vaatii pitkäkestoista työskentelyä, joka tarkoittaa usein pieniä askelia sekä muutoksia kohti päämäärää. Joskus askeleet voivat olla isompia, toisinaan taas pienempiä. Sen takia toimintaterapiassa onkin tärkeää osata asettaa tavoitteet oikealle tasolle, jotta ne vastaavat asiakkaan tarpeita sekä toimintakykyä – kannustaen ratkaisukeskeisesti eteenpäin, tavoittelemaan seuraavaa tavoiterappusta.
11. Kuka toimintaterapiasta maksaa? Nykyisin vallallaan olevien käytäntöjen mukaan suurin osa asiakkaista ohjautuu toimintaterapiaan julkisen rahoituksen turvin eli käytännössä kunnan tai sairaanhoitopiirin lähetteellä ja maksusitoumuksella. Asiakkaat ohjautuvat esimerkiksi kunnalle tai sairaanhoitopiirille toimintaterapia-arvioon ja sitä kautta saavat maksusitoumuksen joko kunnalta tai KELAsta.  Toimintaterapiaan on mahdollista tulla myös itsemaksavana asiakkaana, joten voit vain soittaa ja sopia terapiatapaamisen. Me Voimatassulla toteutamme toimintaterapiakuntoutusta pääasiassa Pirkanmaan alueella eli Tampereella ja ympäristökunnissa, mutta etäkuntoutukseen on mahdollista tulla myös kauempaa. Lue lisää miten pääset asiakkaaksi toimintaterapiaan meille! 
12. Mitä välineitä toimintaterapiassa käytetään? Toimintaterapiassa käytettävä välineistö voi olla samanlaista, kuin missä tahansa muussakin kerhossa, koulussa, kuntoutusmuodossa tai pelissä. Toimintaterapiaksi sen tekee nimenomaan välineiden, materiaalien tavoitteellinen käyttö asiakkaan tueksi sekä ammattihenkilön osaamisen hyödyntäminen. Toki toimintaterapiassa ja kuntoutuksessa voidaan käyttää myös sinne erillisesti suunnattuja materiaaleja sekä välineistöä, kuten erilaisia SI-välineistön keinuja tai käden kuntoutuksen välineistöä, mutta valtaosa esimerkiksi lasten toimintaterapiassa käytettävässä välineistöstä löytyy ihan tavallisesta lelu- ja terapiavälinekaupasta. Erityisesti etäkuntoutuksessa hyödynnetään paljon myös asiakkaan kotoa löytyvää materiaalia ja liian hienojen välineiden sijaan onkin tärkeää löytää asiakkaalle merkitykselliset ja tarkoituksenmukaiset harjoitusvälineet.

Tekstin lähteinä on käytetty mm.

Toimintaterapeuttiliiton

Kelan

Aluehallintoviraston

ja Valviran sivuja.

#toimintaterapia #toimintaterapeuttiliitto #voimatassu #kuntoutus #toimintaterapiatampere #aluehallintovirasto #avi #valvira #julkiterhikki