Tassut työparina – matkalla kohti moniammatillista työtä

Kirjoitus on julkaistu syksyllä 2014 Ratkes -lehdessä 

Tassut työparina – matkalla kohti moniammatillista työtä

Eläinavusteisesta työstä puhutaan silloin, kun ammattihenkilön työparina on, yleensä karvainen apulainen. Eläinavusteinen työskentely on kattotermi, joka pitää sisällään eläinavusteisen terapian, opetuksen sekä toiminnan. Työ jakaantuu kategorioihin sen mukaan, mistä lähtökohdasta työtä tehdään ja minkälainen koulutustausta työtä tekevällä henkilöllä on.

Eläinavusteiset työmuodot ovat osa Green Care –toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää luonto-, eläin-, ja maatila-avusteisten menetelmien käyttöönottoa hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä.

Eläinavusteisessa työskentelyssä työntekijällä on aina pohjakoulutus sosiaali-, terveys- tai kasvatusalalta.  Tällöin puhutaan lähinnä eläinavusteisesta terapiasta (Animal-Assisted Therapy, AAT) tai eläinavusteisesta kasvatuksesta/ pedagogiikasta (Animal-Assisted Pedagogy, AAP). Työskentelymuodoissa eläin on kiinteä osa hoito- tai kuntoutusprosessia ja toiminta on tavoitteellista. Terapia on aina ennalta sovittu, suunniteltu prosessi, jolla on selkeät yksilö- tai tilannekohtaiset tavoitteet. Eläinavusteisen terapian tarkoituksena on tukea ihmisen fyysistä, emotionaalista, kognitiivista tai sosiaalista hyvinvoinnin edistämistä.

Ammattihenkilö on määritellyt eläinavusteisessa työskentelyssä aina asiakkaalle tai kohderyhmälle erityiset tavoitteet, joiden edistymistä työskentelyssä seurataan.  Työskentely on ammatillisesti toteutettua, tavoitteellista ja ohjattua interaktiota.

Eläinavusteinen toiminta (Animal-Assisted Activities, AAA) on edellä mainittuja vapaamuotoisempaa ja sitä toteuttavat yleensä vapaaehtoiset, kuten Karva-Kaverit, Halibernit tai Kaverikoirat ympäri Suomen.  Eläinavusteinen toiminta antaa mahdollisuuksia asiakasryhmien motivointiin sekä hyvinvoinnin lisäämiseen  esimerkiksi lyhyiden ja satunnaisten eläinavusteisten laitoskäyntien kautta.  Toiminta voi olla säännöllistä, mutta sisällöltään se on enemmän spontaania, eikä siihen sisälly varsinaista tavoitteellisuutta samalla tavalla kuin ammattimaiseen työskentelyyn.

Eläinavusteinen työskentely tarjoaa yksilöllisistä tarpeista lähtöisin olevaa toimintaa, jossa korostuu yhteisöllisyys, toiminnallisuus sekä elämyksellisyys. Yksilö pääsee kehittämään omia vuorovaikutustaitojaan, tarkastelemaan omia käyttäytymismallejaan ja tunnistamaan tunteitaan eläimen kautta. Työskentely eheyttää yksilön itsetuntoa ja minäkuvaa, tarjoaa mahdollisuuksia voimaantumiskokemuksille, kuten rohkeuden lisääntymiselle, mielenkiinnon löytymiselle, keskittymiskyvyn ja oma-aloitteisuuden lisääntymiselle. Tutkimusten mukaan eläinavusteiseen toimintaan osallistuneilla on havaittu myös itsehillinnän kehittymistä, keskittymiskyvyn parantumista sekä ohjeiden parempaa noudattamista.

Eläimen vaikuttava voima on yksilöllinen, sillä jokainen asiakas määrittelee elämyksen omalla tavallaan. Työskentely on jatkuvaa dialogia eläimen ja asiakkaan välillä. Samalla se on vuorovaikutuksellinen prosessi itsensä, muiden ja eläimen välillä.

Kokemuksia koira-avusteisesta työstä lasten ja nuorten parissa

Koiran tassunjäljissä koululle

Aloitimme keväällä 2013 kokeiluluontoisesti koira-avusteisen työskentelyn opetuksen toimintaa pursuavassa alakoulun luokassa. Tarkoituksena oli tarjota uusia voimavaroja oppilaille, joille opiskelu normaalissa, isossa yleisopetuksen luokassa tuotti haasteita. Yhtälailla myös näille oppilaille, jotka kenties kärsivät ryhmän hälinästä, haluttin tarjota positiivisia ja voimaannuttavia kokemuksia opiskelusta koira-avusteisesti.

Matka siihen, että koira pääsi astelemaan koulun tontille, sisätiloista puhumattakaan, oli pitkä ja kivinen. Ensimmäiset perjantain oppitunnit pääsimme kuitenkin aloittamaan tammikuussa 2013 pitkällisten esivalmisteluiden sekä infotilaisuuksien jälkeen. Tunnit toteutettiin eriytettynä pienryhmätyöskentelynä koulun erillisessä ulkorakennuksessa. Koska kyse oli peruskoulun yleisopetuksen luokasta, oli päivien sisältö rajattu kyseisen päivän oppiaineisiin. Haasteelliseksi tämä muodostui monessakin kohtaa, kun yritimme kääntää niin uskonnon opetusta, kuin matematiikkaakin ”koiraksi”. Mielikuvitus pääsi laukkaamaan tilanteissa, joissa koirien aktivointilelut muuttuivat matematiikan lukusuoralle merkittäviksi numerosarjoiksi. Koiran osallisuus tehtävien suorittamisessa oli keskeinen, sillä se motivoi myös laiskempaakin oppilasta uudella ja hauskalla tavalla olemaan vuorovaikutuksessa sekä läsnä tilanteessa. Lapset saivat lisäksi tärkeitä tehtäviä ”kouluttaa” koiralle erilaisia toimintoja harjoitusten väliin.

Äidinkielessä koira kuunteli korvat höröllään alakoululaisten lukuharjoituksia tai noppaa pyörittänyt koira arpoi sanaluokkia oikeille kohdilleen niin, että lapset joutuivat muodostamaan näistä järkeviä lauseita.

Saimme kokeilusta posiitivista palautetta niin lapsilta kuin vanhemmiltakin. Koira toi ilon aiheita arkiseen aherrukseen. Tunneilla huumori ja hymy olivat herkässä, kun kääpiösnautseri Luru kiipesi oppilaiden syliin pöydällä olevien koulukirjojen päältä tai antoi spontaanin pusun korvanjuurelle sohvalla. Lapsilta löytyi kätkettyjä voimavaroja sekä työrauhaa ja keskittymiskyvyn lisääntymistä opiskeluihin koiran läsnäolon myötä. Myös pienryhmä toimintamuotona edesauttoi keskittymiskyvyn parantumista.

Samalla lapsille tarjoutui oivallinen mahdollisuus kolmen koon toteuttamiseen; kohtaaminen, kunnioitus ja kuuntelu, jotka kaikki olivat useammalle ryhmän oppilaalle haasteellisia.  Koiran kautta lapset harjoittelivat elävän olennon kunnioittavaa kohtaamista, jossa tulee jatkuvasti olla vuorovaikutuksessa koiran kanssa niin, että koiraa on opittava lukemaan. Taidot heijastuvat myöhemmällä iällä lasten sosiaalisiin taitoihin sekä ihmissuhteisiin, vaikka sitten pieninä murenina.

 

Haasteellinen lastensuojelu –pohjana koira-avusteinen lähestyminen

 

Lastensuojelu jakautuu ehkäisevään lastensuojelutyöhön sekä lapsi- ja perhekohtaiseen lastensuojelutyöhön. Sijaishuoltopaikkaan eli esimerkiksi laitoshuoltona toteutettuna, lastensuojelulaitokseen tai lastenkotiin sijoitetaan hallinto-oikeuden määräyksellä alaikäinen lapsi tai nuori, joka ei syystä tai toisesta pysty asumaan enää kotonaan.

Erityisyksikössä, jossa työskentelen on kaksi 7-paikkaista osastoa huostaanoteuille sekä avohuollon tukitoimenpiteenä sijoitetuille nuorille. Laitoksessa asuvien nuorten keski-ikä on noin 14-16-vuotta, mutta ikähaarukka on käytännössä laajempi. Lapset tulevat sijoitukseen muun muassa päihde-, mielenterveys- sekä kodin ja koulun ongelmien vuoksi. Monilla nuorista on vakavia puutteita luottamussuhteissa aikuisiin tai toisiin ihmisiin sekä toisten ihmisten kunnioituksen puutetta tai lapsuusiän voimakkaita traumoja.

Erityisesti luottamussuhteen ja kontaktin merkitys koira-avusteisessa työskentelyssä korostuu lastensuojeluasiakkaiden kanssa. Nuorille koira tarjoaa lievitystä suruun ja kärsimykseen, jota hetkittäin ahdistavana koettu laitossijoitus voi aiheuttaa. Monesti jo pelkkä koiran läsnäolo koskettaa nuoren sisintä ja kovimmastakin suunsoittajasta kuoriutu hetkessä lattialla koiralle lässyttävä pieni lapsi. Koiralle, niin nuori kuin vanhempikin voi osoittaa monenlaisia tunteita tulematta leimatuksi tai loukatuksi. Koiran karvaan on helppo painaa päänsä. Yhtälailla koira tarjoaa niitä ilon aiheita sekä hyvän olon tunnetta nuorelle, jolla onnistumisen positiiviset kokemukset ovat todennäköisesti nollassa.

Työssäni lastensuojelussa olemme muutaman nuoren kanssa tehneet itsenäisiä harjoitteita koskien omaa tunnesäätelyä, elekielen tulkintaa sekä kontaktin ottamista koiraan. Nuoret ovat aloittaneet harjoitukset katsekontaktin ja luottamuksen rakentamisella, joka jo itsessään on monelle haasteellista. Useimmat nuoret kärsivät erilaisista

Faktaboxi

  • Eläinavusteiset työmuodot ovat osa Green Care –toimintaa, jonka tarkoituksena on edistää luonto-, eläin-, ja maatila-avusteisten menetelmien käyttöönottoa hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä.
  • Eläinavusteista koulutusta Suomessa järjestää Jyväskylän ammattikorkeakoulu JAMK yhteistyössä Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry:n kanssa, Alfa Partners, Easel Training sekä Sosiaalipedagoginen koiratoiminta. Tämän lisäksi hevostoimijoilla on omaa aktiivista koulutustaan Ratsastusterapian sekä Sosiaalipedagogisen Hevostoiminnan puitteissa. Suomessa toimii myös TerapiaAlpakat –yhdistys.
  • Osa toimijoista testaa ja järjestää työkäytössä oleville eläimille erilaisia soveltuvuus- ja arviointikokeita. Muun muassa Koirat kasvatus- ja kuntoutustyössä ry järjestää soveltuvuustestejä koirille, jotka hakeutuvat työpareiksi sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaisille. Yhdistyksen kautta on mahdollista suorittaa kahden vuoden sisällä soveltuvuuskokeesta myös varsinainen työnäyttö ja saada tätä vastaan yhdistyksen kasvatus- ja kuntoutuskoira -liivit käyttöönsä. Myös Karva-Kaverit testaavat eri eläinlajeja.
  • Eläinavusteisessa työskentelyssä työntekijällä on aina sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan taustakoulutus. Työntekijällä tulee olla myös alueensa erityinen asiantuntijus sekä eläinavusteisen alan koulutus.Vaihtoehtoisesti toiminta tulee olla toteutettua em. ammattitaidon hallitsevan henkilön valvonnassa. Erityisen tärkeää on eläimen lajityypillisten käyttäytymistarpeiden sekä hyvinvoinnin tunteminen.

 

Eeva Kahilaniemi

Kirjoittaja on Toimintaterapeutti (AMK), Yhteisöpedagogi (AMK) ja Eläintenhoitaja (AT) joka työskentelee Voimatassu -palveluiden puitteissa. Eevalla on tällä hetkellä (juttua täydennetty 4/2019) kaksi virallista kasvatus- ja kuntoutuskoiraa, lapinporokoira Valma ja labradorinnoutajamix Ruu. Lapinporokoirapentu Urho on kasvamassa ja haaveissa on, että Urhostakin tulisi virallinen kasvatus- ja kuntoutuskoira tulevaisuudessa.

Lähteenä käytetty
Ikäheimo, Kaija; Karvaterapiaa Eläinavusteinen työskentely Suomessa 2013

Alfa Partners, Eläinavusteinen valmentaja kurssin koulutusmateriaali 2013-2014

Sosiaali- ja terveysministeriön verkkosivut 2014 http://www.stm.fi/sosiaali_ja_terveyspalvelut/sosiaalipalvelut/lastensuojelu