Smartdog testit kasvatus- ja kuntoutuskoiraohjaajan työkaluina

Smartdog testit kasvatus- ja kuntoutuskoiraohjaajan työkaluina

Kävin syyskuun lopussa kasvatus- ja kuntoutuskoiriemme Ruun (labradorinnoutajamix, synt.2015) ja Valman (lapinporokoira, synt. 2013) kanssa Smartdog testissä Kangasalla Heli Väätäjän testattavana.

Ruun testi

Ruu oppii tehtäviä kokeilemalla (yrityksen ja erehdyksen kautta), ei niinkään mallista näyttämällä. Testitilanteessa Ruu kiihtyy helposti ja unohtaa tehtävän ratkaisun toimintansa välissä.

Ruu pystyy testitilanteessa hallitsemaan hyvin itsensä ja sillä on hyvä itsehillintä, eikä näköärsykkeenä oleva palkkio häiritse Ruuta ensimmäisten yritysten jälkeen sylinteritestissä. Ruun itsehillintä oli testissä hieman keskiarvoa (79%) korkeampi eli 80%. Ihmisen kommunikointia Ruu lukee erityisen hyvin (87%) eleet osiossa ja Ruu keskittyy osiossa hyvin.

Ruu ei ymmärtänyt loogisen päättelyn tehtävää, joka on monelle muullekin koiralle haasteellinen. Ruu valitsi toistuvasti saman puolen kipon sen sijaan, että olisi päätellyt herkun olevan tyhjän kipon sijaan toisessa.  Sen sijaan toisessa osion tehtävässä, jossa koiran piti päätellä testaajan vihjeistä ja huijauksista oikea ratkaisu, Ruu ei hämääntynyt vääristä vihjeistä. Muistiosiossa Ruu muisti ¾ tehtävistä oikein.

Sosiaalisen oppimisen tehtävässä Ruu ei opi näytetystä mallista namikoneen toimintaa. Ruu osuu namikoneen nappiin vahingossa, kokeiltuaan ensin monia muita asioita. Opittu taito ei pysy testitilanteessa Ruun muistissa pitkiä aikoja, sillä Ruu kiihtyy tämänkaltaisessa tehtävässä huomattavan paljon. Tämä vaikeuttaa muutoin niin hyvin testitilanteessa keskittyneen Ruun toimintaa.

Valman testi

Valma on niin ikään avoin ja ystävällinen koira, joka tutustuu rauhallisesti uuteen tilaan ja motivoituu hyvin ruuasta. Valmalla on hyvä itsehillintä ja se lukee eleitä keskimäärin hyvin, eikä ole johdettavissa eleillä harhaan. Ongelmanratkaisua vaativissa tehtävissä Valma sen sijaan turvautuu ihmisen apuun ja pyytääkin herkästi apua. Loogisen päättelyn tehtävä on Valmalle liian vaikea, ja se epäräi lähteä suorittamaan kyseistä tehtävää. Valma tukeutuu herkästi  ihmisen apuun ongelmia ratkaistessaan. Valma vaikuttaa herkältä koiralta ja vaatii kannustusta. Toisaalta taas onnistumiset vahvistavat sen itseluottamusta, kuten esimerkiksi muistin kesto -testiosiossa kävi ilmi.

Valman toiminta tehtäväkokonaisuuden itsehillintä -osiossa on harkittua ja rauhallista. Toisaalta se hieman aristelee pään laittamista minkään sisään ja koira varmistelee luvansaamista osion edetessä. Valma suoriutuu tehtävästä (80%)  kuitenkin hieman keskiarvoa 79% paremmin.  Eleiden lukeminen on Valmalle sen sijaan Ruuta huomattavasti haasteellisempaa, vaikka ymmärsikin eleitä keskimäärin hyvin (67% oikein, kun taas Ruulla testitulos ko. osiossa oli 87%).

Ongelmanratkaisua vaativat ja itsenäiset tehtävät olivat Valmalle huomattavasti vaikeampia kuin Ruulle, joka on tottuneempi itsenäiseen työskentelyyn. Ongelmanratkaisua vaativassa tehtävässä Valma pyytää pääosin ihmisen apua tehtävän ratkaisuun sen sijaan, että rohkaistuisi itse kokeilemaan omia ongelmanratkaisustrategioitaan. Tehtävässä Valma tekee jonkin verran (23%) itsenäistä työskentelyä, mutta suurin osa strategiasta pohjautuu nimenomaan ihmiseltä saatavan avun pyytämiseen. Myös loogisen päättelyn tehtävä on Valmalle haastava, eikä Valma ymmärrä tehtävää kuten ei aiemmin Ruukaan ymmärtänyt. Toisessa osion tehtävässä, jossa muistia koitetaan harhauttaa väärällä osoituksella, Valma sen sijaan pärjäsi paremmin ja päätteli itse näkemänsä perusteella tehtävän sen sijaan että olisi antanut väärän osoituksen hämätä toimintaansa.

Valmalla on erinomainen muisti ja tämä onkin kohtuullisen harvinainen suoritus muistin kesto -tehtävässä, mutta samalla taas oppimisen yksi tärkeimpiä edellytyksiä. Sosiaalisen oppimisen tehtävässä Valma pelästyi namikoneen ääntä, eikä tehtäväosiota saatu suoritettua loppuun.

 

Valman kokonaisaktiivisuus (15) testissä (FitBark -aktiivisuusmittarilla mitattuna) oli hieman Ruun (16) vastaavaa arvoa pienempi.

Yhteenveto ajatelmia testauksen vaikutuksista kasvatus- ja kuntoutuskoiraohjaajan työhön

Testikokonaisuudessa mitataan koiran kognitiota eri osa-alueilta. Yksittäisiä osa-alueita ovat koiran itsehillintä, eleet, ongelmanratkaisutaidot, muisti ja looginen päättely sekä sosiaalinen oppiminen. Tunnistan testituloksista koirani loistavasti. Kaksi hyvin erilaista koiraa, jotka mielestäni soveltuvat molemmat erinomaisesti kuntoutustyöhön ja asiakkaiden kanssa tehtävään terapiaan, mutta vaativat oikeat asiakkaat ja oikeanlaisen/omanlaisensa ohjaustavan niin minulta terapeuttina kuin asiakkaaltakin.

Testitilanteessa näkyy Valman työtilanteessakin esiin nousevat pienet haasteet. Sen voi olla välillä vaikea lukea ihmisen käyttämää elekieltä, mikä näkyy asiakastilanteessa esimerkiksi haasteina heikosti tai epäselvästi ohjaavien lasten hankaluutena saada koira toimimaan toivotulla tavalla. Oman ja tutun ohjaajan (minun) kanssa koira toimii luontevasti ja osaa toimia pienemmästäkin eleestä tai vihjeestä, mutta vieraamman ihmisen tai asiakkaan kanssa eleiden luku tuottaa usein epäselviä tilanteita koiralle, joka jää herkästi ”kysymään lupaa” tai ”miettimään mitä siltä odotetaan”.  Ruu on sen sijaan anteeksiantavampi tämänkaltaisessa tilanteessa, eikä jää niin herkästi toimettomaksi, vaikka ohjaajan elekielen käyttö tai artikulaatio olisivatkin epäselvempiä. Sen sijaan Ruu saattaa lähteä tarjoamaan täysin muuta toimintaa kuin on pyydetty vain miellyttämisen halusta, kun taas Valma tarjoaa toimintaa muutamia kertoja ja sen jälkeen toteaa että ”teeppä itse kun en keksinyt mitä minulta halutaan” ja joko poistuu tilanteesta etäämmäs tai lösähtää matalassa vireystilassa pötköttelemään lattialle.

Porokoiran herkkä luonne näkyy mielestäni juuri tässä tulkinnan vaikeutena. Samalla koiralla on taito reagoida herkästi pieniinkin signaaleihin, kunhan siihen annetaan koiralle lupa ja tilaa. Porokoira (ainakin meillä) varmistaa herkästi ihmiseltä luvan toimintaansa ja hakee toiminnaltaan yhteistyötä. Luontaisestikin porokoira toimii poropaimennuksessa ihmisen apuna ja tukena isojenkin porotokkien hallitsemisessa, joten yhteistyö ja yhdessä tekeminen ovat koiralle oleellisia taitoja. Sen sijaan itsenäiseen toimintaan Valma ei helposti lähde, mutta olemme ruokkineet taitoa sekä rohkeutta muun muassa viime syksyisillä henkilöhaku -harjoituksilla, joissa koiran tehtävänä on irrottautua omistajastaan/ohjaajasta ja suoriutua erityisesti loppumatkasta itsenäisesti. Alkuun tässäkin Valma turvautui paljon ohjaajaan, mutta luottamuksen ja itsetunnon kasvettua koira lähti irtautumaan ja tekemään henkilöhakuradalla myös itsenäisempiä ratkaisuita.

Ruu sen sijaan toimii ja miettii vasta sitten, jos sattuu ehtimään ja muistamaan.

Koulutuksellisesti Valman muisti on hyvä. Olen monesti todennut koiran olevan hieman hidaslämmitteinen, vähän niin kuin diesel-auto, kiihtyy hitaasti, mutta on uskomattoman toimintavarma ja tehokas kun pääsee liikkeelle ja jokin taito on opittu. Arjessa tämä näkyy, mikä muisti- osiossakin kävi ilmi, koiran hyvänä muistamisena. Valman kanssa saattaa viedä aikaa jonkin uuden asian opettelu, mutta seuraavalla treenikerralla koira on keksinyt uuden taidon vaikka alkuun tuntuikin siltä, että koira ei millään opi harjoiteltavaa asiaa.

Asiakastilanteessa Valma soveltuu hyvin hieman aremman ja rauhallisemman asiakkaan kaveriksi, joka samalla kaipaa tukea omaan aktiivisuuteensa/vireystilansa tukemiseen.  Olemme päässeet Valman herkästi laskevan vireystilan vuoksi käsittelemään hyvinkin keskeisiä aihealueita myös asiakkaan heikon vireystilan osalta. Treeneissä on panostettu siihen, että Valman vireystila säilyy ja asiakas jaksaa tehdä tarvittavan määrän toistoja lösähtämättä lattialle istumaan tehtävien välissä. Ruun aktiivinen toiminta saattaa puolestaan jotakuta arempaa lasta hieman jännittää, eikä Ruun isohko kokokaan helpota pienen lapsen edessä tilannetta. Vaikka molemmat koirani edustavat keskivertoa keskiarvoa koiramaailman koossa, voi rauhallinen porokoira tai aktiivinen labradorinnoutajamix vaikuttaa pienen 5-6 -vuotiaan lapsen silmissä isoilta ja jännittäviltä.

Terapiatyö on asiakkaisiin tutustumista ja yksilöllisten terapiatavoitteiden asettamista kunkin tarpeiden pohjalta. Vasta näiden pohjalta voidaan kasvatus- ja kuntoutuskoirankin kanssa tehtävään työhön valita soveltuva koira, tehtävät ja asettaa tavoitteet näiden mukaan. Koira-avusteinen toimintaterapia on haasteellista ja vaativaa sekä moniammatillista työtä, joka vaatii terapiaosaamisen lisäksi asiakaskontekstin tuntemisen sekä koira-avusteisen menetelmän ja toimintatavan tuntemisen. Ennen kaikkea näitä kaikkia pitää pystyä soveltamaan yhteen ja asiakastilanteessa ei riitä kahdenvälinen vuorovaikutussuhteen hallitseminen vaan siinä vaaditaan kolmeen suuntaan tapahtuvaa vuorovaikutussuhteen hoitamista sekä huomioimista.